Tuorein sisältö

Kätilö

Ensi-ilta: 04.09.2015
Genre: Draama, Sota
Ikäraja: 16
Jari Tapani Peltonen

03.09.2015 klo 18.00 | Luettu: 16201 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Lapin sodasta kertova Kätilö on tyylilajiltaan kaikkien aikojen paras elokuva, eli melodraama. Pontikassa marinoidut, hevonpaskassa pyöritellyt juntit röhönauravat sammaleiset hampaat heiluen. Siistimpien tosikkojen nykivät kasvot ja äkkinäisen lintumaiset liikkeet vihjaavat sielujen myrskyävän. Taustalla mahdikas rovio ampuu savukiekuroita ja sade pirskottaa rapaa ja kaikki pölyttävät kasvit saivat orgasmin. Liika voi olla liikaa, mutta ohjaaja Antti J. Jokinen tiimeineen ansaitsee tunnustuksen. Intensiivisestä hosumisesta, nopeista leikkauksista ja kameran heiluttelusta huolimatta kuvakerronta on selkeää ja komeaa. Erityisen vaikuttava on otos, jossa päähenkilö navigoi jäykästi räjähdysten keskellä: hän on häkeltynyt, mutta hän yrittää ajatella, kertoo pelkkä kehonkieli.

Krista Kosonen näyttelee totista kätilöä, joka ei istu Pirkka-Pekka Peteliuksen ja mädempien turvenuijien keskuuteen. Toki hän haluaa töihin saksalaiselle vankileirille. Mikseipä hän rakastuisi suoraselkäiseen sakemanniin. Uskottava on myös mainoslause, jonka mukaan Lauri Tilkasen näyttelemä saksalainen pahvikoriste pitää kätilöä ainutlaatuisena naisena, "villisilmänä". En kuvailisi Kososta omituisen näköiseksi, mutta persoonallinen suoritus ja tyylivalinnat saavat kätilön näyttämään kummalliselta koipeliinilta. Kireä nainen ei istu muottiin. Söpö hän on juuri siksi. Jokainen särö vakavuudessa on kiehtova: hymyn pilkahdukset kohahduttavat. Se siitä romanssista. Tai juu, selvennetään: rakastavaisille järjestyy pari omaa päivää, eikä elokuvahahmojen kauempaa tarvitsisikaan panna valitakseen suunnan loppuelämälle.

Outo tai ei, kätilö on hän, johon tahdomme luottaa sodan tuhotessa ruumiita ja sieluja. Hän vastustaa Hitlerin hassutuksia vaisun valikoivasti, eikä siinä mitään, se on uskottavaa. En pettynyt häneen. Valitettavasti elokuva ei kykene kuvaamaan moitteetta hänen henkistä matkaansa. Kun hän kuiskii Jumalalle, että nyt miestä kiitos, olemme hahmon pään sisällä. Olemme ihan muualla myöhemmin, kun hän selventää, mitä ikävää hän on puuhastellut kohtausten välissä. Hän lipsuu etäälle. Hänen pärinänsä ovat seuraamisen arvoisia, mutta draama ja luontodokumentti ovat erilaisia elämyksiä.

Haluatko kaivaa naftaliinista kaikki natsileffojen herättämät ajatukset? Tommi Korpela näyttelee pomosakua, joka on hitusen natsi, mutta hitusen inhimillinen. Hän hitusen arvostaa kätilöä, mutta hitusen ahdistelee häntä. Motivoitunutta suoritusta ei ole tarpeen moittia, mutta esimerkin antaakseni sanon, että sillä olisi vain hitusen väliä, jos se poistettaisiin elokuvasta. Kosonen, kuvasto ja yleisluontoinen pahuuden uhka ovat tämä elämys; aina on joku, jolle jo sanojen Suomi ja sotarikos yhdistäminen on puhuttelevaa, mutta allekirjoittanut olisi kokenut yhtä kiehtovana elokuvan, jossa karhu jahtaa kiimaista Kososta palavassa, räjähtelevässä metsässä. Kerronnasta uupuu tasoja, Tilkasen hahmo on suorastaan keskeneräinen, joten leffa jää osiensa summaksi. Varsinkaan loppupään jaarittelut eivät auta teemoja terävöitymään. Kätilö on kuvataidetta ja saippuaooppera.

En aio antaa uutta tilaisuutta Jokisen "mestariteokselle" Puhdistus, jolle tujautin yhden tähden. Näillä töillä Jokinen vihjaa olevansa lahjakas mielipuoli, joka on liian intohimoinen ajatellakseen ajatuksia tunteesta tarrattuaan. Puhdistus on harvinaisen katkera vihatarina ja väkevästi Jokinen vihasi: valitettavasti "vihaan, piste" on kehnoin mahdollinen tarina syistä, jotka tunnemme tai emme. Onnekkaasti Kätilö on toiveikas rakkaustarina, vaikka syitä vihata riittää. Karhu perkele jahtaa naista, joka on juossut vahingossa jo kymmenen ihanan pupujussin yli - mutta ajatus miehen tujakoista kulmakarvoista oman navan alapuolella pitää liikkeet liukkaina ja siksi usko ihmiskunnan tulevaisuuteen elää synkimpänäkin savukiekurayönä. Oh, Ridge.


V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Inside Out - mielen ... Koodinimi U.N.C.L.E.... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (8 viestiä)

raaaste

03.09.2015 klo 21.44 2 tykkää tästä

Kai tämä on pakko nähdä, kuulosti jotenkin Kyyrölän veljesten touhuilta Kuutamosonaatissa.

Vai onko Kätilö ihan musavideota kuvavirraltaan? En ole varma mitä juuri luin, mutta mielenkiintoista oli. :D

lainaa
Örh

05.09.2015 klo 08.29 6 tykkää tästä

Näyttelijäkaarti ei koostu näköjään edes yhdestä tummaihoisesta ihmisestä, joten tunnen elokuvan loukkaavana uskomuksiani kohtaan. En ole katsonut, enkä tule katsomaan!
lainaa
Masalin

06.09.2015 klo 13.31 7 tykkää tästä

Örh kirjoitti:
Näyttelijäkaarti ei koostu näköjään edes yhdestä tummaihoisesta ihmisestä, joten tunnen elokuvan loukkaavana uskomuksiani kohtaan. En ole katsonut, enkä tule katsomaan!


Mene takaisin sillan alle juopottelemaan, typerät trollausjuttusi eivät kiinnosta ketään. Ja suomalaiset leffat on huonoja, ei niitä kannatakaan katsoa.
lainaa
kranttukatsoja

06.09.2015 klo 14.36 1 tykkää tästä

Jotenkin olen arvellutkin, että näistä tulisi lopulta kuitenkin aika keskivertoja esityksiä. Näin kävi Puhdistuksen kanssa ja ei siinä ollut sellaista taikuutta mitä elokuvan katsomisessa leffateatterissa yleensä on. Tai sitten olen vain liian vanha katsomaan mitään.

Odotan dvd:n tai sitten tv-esitystä. Siihenhän ei pitkään mene.

Henkilöhahmot jäävät lopulta varsin ohuiksi, mutta kamera pyörii vähintään ympyrää jatkuvasti. Mitäs siinä sitten, toisille riittää että pinta kiiltää ja on tyylikkyyttä, mutta entä sitten kun ei välitä näistä päähenkilöistä paljoakaan. Tulee aika pitkäksi.
lainaa
Norsy

06.09.2015 klo 20.57 2 tykkää tästä

Tosi hyvä arvio! Luin sen nyt elokuvan nähtyäni ja näinhän se oli. Keskivaiheilla tajusin ajattelevani jotain aivan muuta kun elokuvaa, mutta mielestäni se toki parani loppua kohti. Alku oli myös vakuuttava. Roolisuoritukset olivat erinomaisia, Korpelan hahmo oli kyllä kliseinen natsijohtajan karikatyyri, mutta sellaisia he varmasti monin osin olivat ja Korpela veti sen sydänjuuriaan myöten tosissaan. Tilkasen hahmosta olisi saanut enemmän irti, niin kuin ja totesit, mutta itse pidin siitä että siitä otettiin edes sen verran irti kun otettiin. Usean ihmisen kasvutarinat samassa elokuvassa voivat olla monelle katsojalle liikaa. Ehkä kätilö haluttiin pitää keskiössä enemmän. Se oli kyllä hieno huomio, että kätilön hymyn kun näki, se teki vaikutuksen ja se ei pitkään kestänyt. Aivan kun hän tajuaisi, että ei helvetti, kohta joku sanoo että mitä se hymyilee tai jos joku tajuaa että hänen elämässään on hippunen onnea, hän yrittää sen riistää. Siispä naama peruslukemille äkkiä, eli murjotus. Pitää katsoa uudemman kerran jahka julkaisu tulee. Eiköhän se toisenkin katsannon kestä.
lainaa
Pettynyt

06.09.2015 klo 22.01 2 tykkää tästä

Tässä taas nähdään kriitikon taidot. Kätilö oli aivan kuraa alusta alkaen. Se vaikutti kuin vajakkien kesäleiriltä, roolisuoritukset todella huonoja. Jaksoin katsoa 45min ja lähdin leffasta kesken kaiken. Meidän lisäksi muutkin pariskunnat katosivat elokuvateatterista. Ei kannata aikaansa käyttää. Koska olisi mahdollista nähdä suomalainen leffa ilman Putous-koomikoita?
lainaa
Maila

07.09.2015 klo 16.56

Jos vaihtoehtoinani on joko mennä katsomaan Kätilöä tai sitten juoda pilaantunutta piimää ja raadella kehoani teroitetulla virkkuukoukulla, ojentakaa minulle piimä ja virkkuukoukku.
lainaa
petri

09.09.2015 klo 13.37 1 tykkää tästä

""Jaksoin katsoa 45min ja lähdin leffasta kesken kaiken. Meidän lisäksi muutkin pariskunnat katosivat elokuvateatterista""

Jos olet maksanut n.12e lipusta ja et viitsi edes katsoa elokuvaa loppuun.
Tuota on vaikea uskoa, että muut tekisi myöskin samoin.

Ei kait se nyt niin huono ole...

Tosin kun kävin katsomassa scary movie 5:n aikoinaan, niin siinä tuli sellainen fiilis jotta pitäisikö lähteä kävelemään.

lainaa

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova