Tuorein sisältö

Daredevil - 2. kausi

Ensi-ilta: 18.03.2016
Genre: Fantasia, Toiminta, Trilleri, TV-sarja
Ikäraja: Ei tiedossa
Jari Tapani Peltonen

21.03.2016 klo 16.45 | Luettu: 6917 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Daredevilin toinen kausi on monia kauhujännäreitä väkivaltaisempaa sillisalaattia, joka ei kykene korvaamaan vankilaan viskattua roistoa Wilson Fiskiä. Tiettyyn pisteeseen saakka on kunnioitettavaa, ettei kausi edes yritä: jättiläismäinen tappajavauva Fisk eli Kingpin on Marvelin kiehtovin konna, jonka lomaillessa on kannattavinta kokeilla muuta. Viimeksi sankari ja roisto vannoivat puolustavansa rakasta New Yorkiaan, mutta molemmat nauttivat sadistisista otteista. Katsoja tiesi silti, kumpi on kumpi. Toinen kausi hämärtää rajoja huipputehokkaalla massamurhaajalla ja sisäsiistillä psykopaatilla, jotka ovat samalla puolella kuin Daredevil.

Daredevil eli Matt Murdock uskoo Jumalaan ja teoriassa oikeusjärjestelmäänkin. Hän jopa asettaa kaverit vaaraan levittäessään evankeliumiaan: katunilkin luiden rikkominen on jokamiehenoikeus, mutta vaikka ninjoja sataisi taivaalta, ei se sota ole. Hänen vanha mestarinsa Stick kuvailee ninjasadetta nimenomaan sodaksi. Apinan, perunan ja syöpäkasvaimen risteytykseltä näyttävä Tuomari eli The Punisher puolestaan on entinen sotilas, joka on menettänyt perheensä sotaa muistuttavassa tilanteessa. Tahtoisin uskoa, että alle 75% teinipojista ihailee Tuomaria, kun hän ripustaa konnat elävinä lihakoukkuihin. Harmaalla alueella sarja kuitenkin liikkuu painottaessaan, että Tuomari oli kymmeniä vihollisia yksin tappanut sotasankari, ennen kuin hänestä tuli kymmeniä rikollisia yksin tappava rikollinen.

Maisemiin tupsahtaa myös omahyväinen psykonarttu Elektra Natchios, joka oli Mattin tyttöystävä ennen naamiovuosia. Matt on ämmälle valmiiksi vihainen, kuten hän on mestarilleenkin, vaikkei hän tiedä puoliakaan heidän salaisuuksistaan. Toisaalta vanha suola janottaa. Mattilta ja sivuhahmoilta löytyy vaihtelevissa määrin sympatiaa tappajille. Jännittävää on vähintäänkin se, mitä tekijät ajavat takaa: signaalit ovat ristiriitaisia hallituilla ja romuluisilla tavoilla. Tuomari väittää tietävänsä, mitä hän tekee, vaikka hän harrastaa tarkkuusammuntaa haulikolla siviilien keskellä.

Ajatuksiaan ehtii hioa moneen kertaan. Siksi kausi on kiehtova, jos ei välttämättä palkitseva matka. Huipennusta edeltävä neljännes - 3-4 jaksoa - nousi silmissäni ensimmäisen kauden tasolle, sillä tuolloin meneillään on niin paljon, että pääni pysyi kiireisenä. Leffamiehenä odotin kärsivällisesti, että (muun muassa) Tuomarin ja Elektran juonet nivoutuvat yhteen edes siihen tyyliin kuin Batman & Robinissa, mutta poukkoilevaa saippuaoopperaa tämä on. Daredevil kohtaa Tuomarin alkumetreillä ja Tuomari on jatkossakin kaupungin kuumin puheenaihe, mutta Daredevil keskittyy ninjajuoneen.

Enemmän järkeä kuvioissa kuitenkin on, kuin aluksi vaikuttaa. Juoniaukko saattaa olla johtolanka. Se, ettei Mattilla ole aikaa kuin toiselle pääjuonelle, johtaa siihen, että lakimieskollega Foggy Nelson ja avustaja Karen Page ottavat vastuuta ja kehittyvät hahmoina. Jokaisen merkittävän hahmon näyttelijä omistaa hahmonsa: Daredevil eli Charlie Cox ja Karen eli Deborah Ann Woll ovat erityisen hyviä tuomaan pintaan ristiriitaisia tunteita. Tuomari on kirjoitettu epätasaisesti, mutta kivaa sekin on, kun äärimmäisen äijämäisestä ja rujosta uhoperunasta Jon Bernthalista irtoaa herkkyyttä. Sillisalaatissa on se johdonmukainen taso, että kaaos saa inhimillisen, uupuneen päähenkilön tekemään heikkojakin päätöksiä.

Spartacus-mies Steven S. DeKnight ei enää ole sarjan vetäjä. Korvaajat tuntuvat olevan kauhujännärimiehiä: väkivalta, sairaalloiset reaktiot väkivaltaan ja ninjojen kulttipuuhat ovat ravistelevaa sorttia. Toimintafantasiana kausi on edellistä heikompi. Paras esimerkkini tästä on ensimmäinen hyvä jakso, jossa Tuomari sitoo Daredevilin tolppaan. Se on jännitystä, kun Daredevilin on tehtävä mahdoton valinta. Miksi samassa jaksossa nähdään ensimmäistä kautta imitoiva, pitkä ja komea, mutta tällä kertaa täydellisen merkityksetön ja sitämyöten turhauttava käytävätappelu? Luottamus omiin kykyihin ja katsojaan ei vaikuta vahvalta, kun "takuumurea" kohtaus pitää heittää siihen väliin, jossa kausi koetti määritellä identiteettinsä.

Ninjojen mätkintä käy vanhaksi. Kausi muistaa vasta lopuksi, että sokeaa mutta yliluonnollisen herkkää sankaria voi käsitellä erilailla kuin tusinapukaria. Se on kestovitsi, että Mattilla on huono maku: hän tahtoo listahittejä ja halpaa punkkua, vaikka hänellä on kaupungin parhaat korvat ja kieli? Katsojalle ei kannata jättää aikaa märehtiä tällaisia. Fisk takaisin! Ja Napakymppi kehiin.


V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Anvil - Anvil is Anv... Batman v Superman: D... >

Keskustelut (6 viestiä)

ElämäOn

22.03.2016 klo 00.41 3 tykkää tästä

Ensimmäinen kausi vielä jotenkin menetteli. Toisen kauden lopetin kesken. Fisk oli kehno versiointi lapsuuteni yhdestä miellyttävimmistä konnista, mutta hänen örveltämistä jaksoi silti seurata. Tuomari sen sijaan herätti mielessäni lähinnä ärtymystä. Käsikirjoittajat onnistuivat tekemään jopa päähenkilöstä jotenkin vastenmielisen. Kamelin selkä katkesi kolmannen jakson aikana, jolloin aloin rukoilemaan, että Daredevil ja Tuomari jäisivät yllättäen taivaalta tipahtavan flyygelin alle ja kuolisivat.

Tiivistettynä: Katsoisin ennemmin kymmenen tuntia putkeen puoliteholla lorisevaa vesihanaa, kuin sekuntiakaan enempää tätä keskinkertaista sarjaa.

Kiitos arvostelusta.
eeroteero

22.03.2016 klo 23.13 3 tykkää tästä

Luota minuun Peltonen, kun sanon, että on masentavasti paljon enemmän kuin "alle 75%" KAIKEN IKÄISIÄ ihmisiä joiden mielestä Tuomari on aivan ältsin magee. Ja perusteeksi tuntuu riittävän se, että hahmo on niin cooli, kun se tappaa roistoja pyssyillä eikä ole "nynny" niin kuin saman universumin supersankarit.

En itsekkään tajua.
sarjis-erkki

22.03.2016 klo 23.17 4 tykkää tästä

ElämäOn kirjoitti:
Ensimmäinen kausi vielä jotenkin menetteli. Toisen kauden lopetin kesken. Fisk oli kehno versiointi lapsuuteni yhdestä miellyttävimmistä konnista, mutta hänen örveltämistä jaksoi silti seurata.


Sarjakuvien Kingpin on geneerinen "voittamaton" rikollisnero, jolla ei realistisesti (myönnän, että tätä sanaa on hieman hassua käyttää supersankari fiktiosta puhuttaessa) ole mitään asiaa painia samassa liigassa Hämähäkkimiehen ja vastaavien hahmojen kanssa.

Vincent D'Onofrio ja sarja yleisesti antoivat hahmolle tämän kipeästi kaipaamaa persoonallisuutta, mutta kuitenkin onnistuivat pitämään tämän uhkaavana.
ElämäOn

22.03.2016 klo 23.56 2 tykkää tästä

sarjis-erkki kirjoitti:

Sarjakuvien Kingpin on geneerinen "voittamaton" rikollisnero, jolla ei realistisesti (myönnän, että tätä sanaa on hieman hassua käyttää supersankari fiktiosta puhuttaessa) ole mitään asiaa painia samassa liigassa Hämähäkkimiehen ja vastaavien hahmojen kanssa.



Hahmo tosin oli paljon viihdyttävämpi, kuin tämä Daredevil -sarjan tarjoama versiointi. Ja kun nyt tuli realismi puheeksi: Uudistettu Fisk vaikutti ajatuksen juoksultaan hitaalta, ehkä jopa vähän jälkeen jääneeltä yksilöltä, jonka kyky päästä uudessa Daredevilissä esitettyyn asemaan on vähintäänkin kyseenalainen. Ilman uskollista henkivartijaansa, tai nais ihastustaan Fisk näyttäytyi käytännössä henkisesti rampana, joka oli toki mielenkiintoinen osa-alue hahmossa, mutta sai minussa aikaan lähinnä pään pudistelua.


Fiskin taustaa ei liiemmin avattu, muutamaa kohtausta lukuun ottamatta, jossa näytettiin pikaisesti tämän lapsuutta. Olisin halunnut tietää, että saavuttiko hän asemansa rahan avulla, vai mitä vippas konstia tämä oli käyttänyt. Hänen älylliset kykynsä eivät ainakaan olleet syitä tähän. Liian paljon kysymyksiä ja liian vähän vastauksia.

Näistä ongelmista huolimatta nautin ensimmäisestä kaudesta kaikkine heikkouksineen.
iNdo

Rekisteröitynyt 30.01.2012

23.03.2016 klo 14.08

Mikä on uhoperuna?
sarjis-erkki

23.03.2016 klo 23.37 1 tykkää tästä

ElämäOn kirjoitti:
Ilman uskollista henkivartijaansa, tai nais ihastustaan Fisk näyttäytyi käytännössä henkisesti rampana, joka oli toki mielenkiintoinen osa-alue hahmossa, mutta sai minussa aikaan lähinnä pään pudistelua.

Fiskin taustaa ei liiemmin avattu, muutamaa kohtausta lukuun ottamatta, jossa näytettiin pikaisesti tämän lapsuutta. Olisin halunnut tietää, että saavuttiko hän asemansa rahan avulla, vai mitä vippas konstia tämä oli käyttänyt. Hänen älylliset kykynsä eivät ainakaan olleet syitä tähän. Liian paljon kysymyksiä ja liian vähän vastauksia.


SPOILERS!

Fisk vieraillee kakkoskaudella kahden jakson verran ja tämän onnistuu juonittelulla ottamaan koko vankilan haltuunsa. Hahmo on siis älykäs yksinäänkin ja voidaan olettaa, että tämä ennen sarjan tapahtumia onnistui nuosemaan ykköskauden asemaansa ihan omin voimin (riippuen toki milloin Wesley tuli mukaan kuvioihin).

Kirjoita kommentti



V2.fi:n JOULUKISA
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova