Tuorein sisältö

Thirteen Lives

Ensi-ilta: 05.08.2022
Genre: Draama, Trilleri
Ikäraja: 16
Jari Tapani Peltonen

10.08.2022 klo 23.30 | Luettu: 1965 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen


Poikien futisjoukkue ja valmentaja jumittuivat kilometrejä syvään luolaan Thaimaassa 2018, kun tulva yllätti. Paikalle vöyryi asiantuntijoita maailmalta, kun tapaus oli hetken aikaa ainoa uutinen. Ei ole terveellistä kutsua pimeässä pitkään kärsineitä poloisia idiooteiksi, joten minä voin tehdä sen. Ron Howardin ohjaaman leffan harvoihin ongelmiin lukeutuu se, ettei inspiroiva teos ihmiskunnan mahtavuudesta hyväksy kyynisyyden mahdollisuutta, joten leffa vain mukailee tunteellisen Toivosen käsitystä tapahtuneesta. Pojat potkivat palloa. Sitten he ilmoittavat lähtevänsä luolaan, jolloin kadotamme heidän näkökulmansa.

Kuulemma tulva iski tavallista aiemmin. Ilmastonmuutosta ei mainita, mutta sen suuntainen apuajatus on tarpeen, jotta uskon poikien yllättyneen. Järjettömiin paikkoihin ei ole pakko lähteä edes nuorena vaikka kaverit käskisivät. Tästä identiteettini sirusta ei tarvitse keskustella, sillä pojat saivat sympatiani heti kun heitä taas vilautettiin. Odotellessa tuumin mm. että kansainvälisten avustajien lentolippujen hinnat olisi jalointa lahjoittaa hyväntekeväisyyteen.

Särmää on sen verran, että brittisukeltaja Viggo Mortensen murahtaa, ettei hän edes pidä lapsista. Se luo illuusion hahmonkehityksestä, vaikka pääasiallinen pointti lienee se, että kylmäverinen, tekniseen suoritukseen keskittyvä guru on mies paikallaan. Alussa todetaan lähes kirjaimellisesti, että tilanne saattaa mennä poliittiseksi, mutta se on tapa vakuuttaa, ettei paikallinen poliitikko anna uran hämätä. Muutkin sivumaininnat yksityisistä ongelmista juhlivat yhteen hiileen puhaltamista. Tunteilevat omaiset ja kuhiseva lehdistö stressaavat pelastajia, mutta roistoja ei ole.

Operaatio käydään läpi ajan kanssa. Vapaaehtoiset äyskäröivät sukeltajien viettäessä tunteja helvetinkolossa ja hakiessa strategiaa. Tämä on sekä elokuva että tietoisku, nippelitiedon tuntuessa tarua ihmeellisemmältä ja uskottavuuden alati vahvistaessa tunnelmaa. Veikkaan, että istunto saattaa tuntua pitkältä, jos nippelitieto on tuttua tai katsoja ei ole sille perso. Arvostin kestoa, koska se salli tilanteen syöpyä selkäytimeen ja sulattaa ns. kyynisyyden.

Tarkemmin sanoen leffa alkaa siten, että kun pojat katoavat maan päältä, vapaaehtoisten mainitaan jo parveilevan ja sitten vetovastuu luovutetaan Hollywood-naamoille, joihin lukeutuvat myös Colin Farrell ja Joel Edgerton. En tahdo antaa kuvaa, että olisin pöyristynyt, mutta teoriassa tässä oli kolme syytä kyynisyydelle. Parannusehdotus on mielestäni ilmeinen. Leffan pitäisi pysyä poikien seurassa 20-30 minuuttia. Pimeässä ei paljoa puuhastella, ja väitetysti ryhmähenki on vahva, joten ei haaveilla Kärpästen herrasta. Trilleri Haudattu on ruumisarkkuun sijoittuva yhden miehen show, joten jotakin kolossa voi tehdä. Kun sukeltajan pää pullahtaa vedestä, operaatio on yhä alussa, joten siinäpä olisi hetki, jonka jälkeen pojille persoonallisuuden antanut leffa voisi palata operaation alkuun. Liian taiteellista? Rakettitiedettä? Oletan sen olevan hienotunteista laskelmointia, että leffa kertoo yleisluontoisesti "joidenkin" lasten pelastamisesta.

Yleisenä alaan liittyvänä kommenttina esitän sen, että annoin luolaan myöskin sijoittuvalle hömppäjännärille nimeltä Sanctum saman arvosanan. Vaikka Thirteen Lives on vaatinut enemmän taitoa ja rahaa, ja vaikka Thirteen Lives on teemoiltaan moninkertaisesti rikkaampi, Sanctum on tai oli nykyaikaisempi elokuva. Näin sen 3D-teatterissa 2011 ja jotenkin se yhä muistuu mieleen.



STRIIMAA täältä:

Powered byJustWatch

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Prey... Day Shift... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova