Hugh Jackmanin näyttelemä lammaspaimen tulee heikosti toimeen ihmisten kanssa, mutta laumalleen hän on hyvä. Hän ei osaa aavistaa, että elukat kuuntelevat tarkasti, kun hän lukee niille klassisia murhamysteereitä, eikä hän asiaa opi, sillä hänet tapetaan. Lampaat ryhtyvät tutkimaan murhaa. Ne puhuvat ja törttöilevät Babe - urhea possu -leffojen hengessä mutta ovat selkeästi animaatiota.

On pakko ihmetellä, kenelle tämä on tehty, vaikka ilmeinen vastaus on se, että tämä vain tehtiin - vanhahtavalla asenteella. On myyviä asioita. Niiden suhteen ei tarvitse olla sama kuin edellisessä hitissä. Lapset katsovat mieluummin 80 minuutin Late Lampaan ja niin katsoisin itsekin, mutta toisaalta on helppo kuvitella, että tämä olisi voinut olla yksi mummuni noin kahdeksasta VHS-kasetista, koska mummun seurassa maistui sekä lasten hömppä että Murhasta tuli totta. Leffa on hidas ja ylipitkä, mutta jos eläin on läsnä tai värit vilkkuvat, osa pilteistä jaksaa.

Mainoskampanjan keskelle nostetun Jackmanin kuolema on väärinkäsitys? Ei. Takaumissa hän vielä vilahtaa, mutta: isoin tähti käy kuolemassa kuin Screamissa tai (showpainitermein) jobatakseen potentiaaliselle mysteeriroistolle.

Kyttä Nicholas Braun on maalaistollo. Murhaa tutkii myös Nicolas Galitzinen tulkitsema toimittaja, joka näyttää siltä kuin He-Manin alter ego olisi Clark Kent. Molly Gordon on maailmalta palaava paimenen tytär ja Emma Thompson paimenen juristi. Ihmiset ehtivät tehdä tästä kartanomysteerin. Se rutiini ei muutu lasten klassikoksi sarkastisella muikistelulla, mutta lampaat kommentoivat kliseitä taustalla omia osioita odotellessaan.

Persoonallisinta on lammaskulttuuri. Jo kuolema on niille vaikea käsite. Viattomia ne eivät ole, kun on eräänlaista lammasrasismia. Aiemmin niitä ei ole kiinnostanut edes "vihreämpi ruoho aidan toisella puolella", ja useimmilla on tapana unohtaa kaikki murheet tarkoituksella ja aidosti, joten etsivän hommat ovat valinta. Ääninäyttelijöistä löytyy isoja nimiä kuten Elaine, Heisenberg ja paska-emoji Patrick Stewart.

Pyydän komedioilta vain luovaa typeryyttä ja sujuvuutta. Lammasmysteereitä ei ole montaa ja kolmesti (3) jopa naurahdin, joten sujuvuuden ongelmia annan anteeksi. Tässä on vähintään 20 minuuttia löysää, mutta puolet siitä menee läpi visiona, kun unelias maalaiselämä on osa vitsiäkin. Lapsekasta törmäilyä nähdään hieman, mutta teknisesti tämä on aito murhamysteeri, jossa on ns. jännitystäkin. Aidosti hyvien eläinsatujen tunnelatausta ei tavoiteta, ja viittaan juurikin kohtauksiin, jotka sitä hakevat. Animaatio ja ääntely ovat hyvää mutteivät aseistariisuvaa.