Tuorein sisältö

The Hurt Locker

Ensi-ilta: 24.02.2010
Genre: Draama, Sota, Toiminta, Trilleri
Ikäraja: 15
Jari Tapani Peltonen

27.02.2010 klo 14.00 | Luettu: 18760 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Ajastin ei pysähdy vihonviimeisellä sekunnilla pomminpurkujännärissä The Hurt Locker, joka kieli keskellä suuta tasapainoilee karhean realismin ja viihdyttävien tyylikkäiden juttujen välissä. Sota on huumetta, väittävät alkutekstit. Uuden pommiryhmän Irakissa johtoonsa ottava vääpeli William James (Jeremy Renner) on rajattomalla itseluottamuksella varustettu kukkopoika-cowboy kuin b-luokan toimintasankari, mikä todellisessa maailmassa luo kitkaa ja jännitteitä. Jamesin työ on äärimmäisen vaarallinen jopa muuhun armeijatoimintaan verrattuna. Satojen purettujen pommien jälkeen miehelle on kehittynyt erinomaiset vaistot, ja joko illuusio kuolemattomuudesta, tai toive kunniakkaasta kupsahtamisesta, tiesipä hän tätä itse tai ei. Tai kenties hän on sisältö ontto ihmishirviö, joka kaikkien onneksi on löytänyt tavan tuntea jotakin?

The Hurt Locker seuraa ratkaisevasti erilaisten sotilaiden arkea olosuhteissa, joissa kuka tahansa paikallinen saattaa avata tulen, laukaista räjähteitä tai olla viaton. Jamesin selustaa ovat varmistamassa kuumapäinen mutta asiallinen kersantti Sanborn (Anthony Mackie) ja itsestään epävarma, kuolevaisuudestaan tietoinen spesialisti Eldridge (Brian Geraghty). Pommien purku siviiliasutuksen keskeltä maassa, jossa amerikkalaiset ovat valloittajia, on kiitettävän onnistunut aihe elokuvalle, jossa sankaruus on kyseenalainen käsite. Epävarmuus on poikien todellinen vihollinen, joten James on osa ongelmaa. Tarinan virkaa toimittaa miesten kemioiden kehittyminen siinä sivussa, kun James ottaa yhä henkilökohtaisemmin asiat joilla hän itsensä määrittelee. Koska The Hurt Locker toimii draamana, se tuntuu ehyeltä kokonaisuudelta. Sen ajatuksen kanssa leffa lähinnä flirttailee, että sillä olisi juoni perinteisessä toimintaleffamaisessa merkityksessä. Presidentin tytärtä ei ole kidnapattu - korkeintaan on siitä kyse, että James saattaisi innostua, jos olisi.

Energiansa elokuva ehdottoman selkeästi saa jännittävistä irrallisista skenaarioistaan. Aina ei ole kyse pommeista, tunnelmat ovat erilaisia. Elokuva onnistuu kertaalleen hyödyntämään niinkin eksoottista asiaa kuin tylsyys, mikä itsestäänselvästi on osa sodankäyntiä. Nykytyyliin käsivarakamera heiluu villisti ja leikkaus on nopeaa, aggressiivista ja määrätietoista. Ohjaaja Kathryn Bigelow tiimeineen taitaa tyylin siinä missä kalliimpien ja vauhdikkaampien, mutta ontompien Bourne-elokuvien palkitut tekijät. Varsinkin Blu-raylla hallitun kaaoksen rapeus ja valittujen hidastusten tyylikkyys pääsee oikeuksiinsa.

Tapahtumiin on helppo uskoa. Tunsin poikien vaistoaman vaaran ensi minuuteista alkaen. Jo satunnaisten solttujen henki tuntui merkitykselliseltä: ennen persoonallisuuksien avaamista ja muutamia machokulttuuriin istuvia inhimillisiä veljellisiä hetkiä. Toisellakin katselukerralla lyhyen ajan sisään The Hurt Locker oli erinomaisen viihdyttävää katsottavaa. Tällöin draaman merkitys korostui, sillä tämäntyylinen vainoharhaisia tunnelmia tavoitteleva jännäri ei luonnollisestikaan voi räjähtää kasvoille kuin kerran. The Hurt Locker ei varsinaisesti parane katselukertojen myötä, ja otan tämän esille vain siksi, että kyseessä on vuoden 2009 kehutuin elokuva ja ennakkosuosikki Oscar-gaalassa.

Jos The Hurt Locker yhdelle tuoreelle tapaukselle kutkuttavassa jännittävyydessä häviää, niin suosikilleni viime vuodelta, Kunniattomille paskiaisille. Teokset edustavat tyystin erilaisia jännärityyppejä Paskiaisten sijoittuessa epärealistiseen Tarantino-todellisuuteen, joten on tarpeen sanoa vain, että Paskiaisia aika parantaa. The Hurt Locker on matka sodan keskelle. Se naulitsee löhötuoliin, ravistelee ja antaa tilaa hengittää ja miettiä, mitä on sotilaiden arki ja miten tilanteisiin tulisi itse suhtauduttua. Elokuvatodellisuuteen sijoittuvat elokuvat tyyliin Paskiaiset eivät toimi näin, eikä täysin toimi The Hurt Lockerkaan yllätyksellisyyden haihduttua. Ei tämä reilua kritiikkiä ole. Niinikään on silkkaa ruikutusta huomauttaa, että muutamien nimekkäiden näyttelijöiden ripottelu sivurooleihin rikkoo tunnelmaa, tai että parina hetkenä olisi tarkoituksenmukaisempaa, jos kamera pysyisi lähellä päähenkilöitä, eikä vierailisi vihollisleirissä. Ollessaan sekä älykäs, kiihkeä että sielukas, The Hurt Locker on yhtä harvinainen ja merkittävä tapaus toimintaelokuvana, kuin samoihin aikoihin valmistunut District 9 on tieteiselokuvana. 2009 oli hyvä vuosi.


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Vuohia tuijottavat m... I Love You Phillip M... >

Keskustelut (15 viestiä)

jepjep

27.02.2010 klo 14.41 1 tykkää tästä

Totta turiset.

Omasta mielestäni leffan loppupuolella oleva kauppa kohtaus on yksi elokuvahistorian hienoimpia kohtauksia. Siihen kohtaukseen kiteytyy koko elokuva.
-ElQuartz-

27.02.2010 klo 15.03

jepjep - voi, kun olisivat älynneet päättää elokuvan siihen. sitä seuraavat kuvat tekevät lopusta vähemmän tehokkaan
Mirr5

Rekisteröitynyt 17.03.2009

27.02.2010 klo 17.08

Pettymys.
Muutama tasoltaan hyvää ja monta keskitason ja siitä alaspäin olevaa kohtausta pistettynä kasaan jesarilla ja purukumilla.
Leffalla ei ole juonta, kantavuutta, eikä uskottavuutta. Lapsellinen sekasotku, vaikka onkin olevinaan vakavasti otettava.
Kiroan Hollywoodin jos tämä ampuu Inglorious Basterdsin ohi Best Picture -nimityksissä.
aare

27.02.2010 klo 18.04

Mirr5 kirjoitti:
Pettymys.
Muutama tasoltaan hyvää ja monta keskitason ja siitä alaspäin olevaa kohtausta pistettynä kasaan jesarilla ja purukumilla.
Leffalla ei ole juonta, kantavuutta, eikä uskottavuutta. Lapsellinen sekasotku, vaikka onkin olevinaan vakavasti otettava.
Kiroan Hollywoodin jos tämä ampuu Inglorious Basterdsin ohi Best Picture -nimityksissä.


Miksi elokuvassa pitäisi olla näennäinen juoni, jos se kerran kertoo jonkun jampan elämästä? Onko sotaleffoissa ikinä juonta?
Mirr5

Rekisteröitynyt 17.03.2009

27.02.2010 klo 19.31

aare kirjoitti:

Miksi elokuvassa pitäisi olla näennäinen juoni, jos se kerran kertoo jonkun jampan elämästä? Onko sotaleffoissa ikinä juonta?


Kutsu mua vanhanaikaiseksi, mutta juonettoman elokuvan katsominen on kuin söisi alku-, pää, ja jälkiruoan murskattuna pilttimössöksi.
Aivan kuten abstrakti taide, ihan kivoja tämmöset leffat on hyvin tehtynä, mutta tyyli on tuomittu ikuisesti olemaan älykkäämmän, vahvemman veljensä varjossa.

Ja tässä leffassa, kiitos tylsien, turhien ja todella epäuskottavien toimintapätkien(kolme sotilasta harhailee yksinään jossain syrjäkujalla, tehden todella typeriä riskejä ilman minkäänlaisia seuraamuksia johtoportaalta?), tämä ei ole edes hyvin tehtyä videotaidetta.
Mutta edelleen ihan kivaa jännitystä löyty noitten pomminpurkukohtausten, ja muutaman hauskan huumorikohtauksen muodossa. Siitä hyvästä annan tälle pökäleelle kolme tähteä.

***

Kaippa sen katsoi, mutta en keksi tämän leffan naurettavalle ylistykselle muuta selitystä kuin siivilihäpeän, tai todella röyhkeän välinpitämättömyyden elokuvan sisäistä logiikkaa kohtaan.
kurtsi

Rekisteröitynyt 09.11.2008

28.02.2010 klo 12.18

Mirr5 kirjoitti:
Kaippa sen katsoi, mutta en keksi tämän leffan naurettavalle ylistykselle muuta selitystä kuin siivilihäpeän, tai todella röyhkeän välinpitämättömyyden elokuvan sisäistä logiikkaa kohtaan.
Jostain syystä naurahdin ääneen, kun luin tämän.
ctrl-k

Moderaattori

Rekisteröitynyt 03.04.2007

28.02.2010 klo 13.16 1 tykkää tästä

Jälkimoderni fiktio usein hajottaa perinteisen draaman kaaren. Purkamalla sotaelokuvan perinteiset myytit ja suuren kertomuksen Hurt Locker on (Jarheadin ja tv-sarja Generation Killin ohella) uskottavimpia kuvauksia sodasta. Toki tuo em. harharetki koetteli kahden muun hahmon osalta hivenen rajoja.

Jos mitään, niin Hurt Lockerin kaltaisten elokuvien jälkeen perinteinen heroois-pateettinen (Spielberg) ja rumuudella romantisoiva Vietnam-elokuva (Stone) alkavat näyttää ihan puhtaalta melodraamalta.
Mirr5

Rekisteröitynyt 17.03.2009

28.02.2010 klo 16.42

ctrl-k kirjoitti:
Jälkimoderni fiktio usein hajottaa perinteisen draaman kaaren. Purkamalla sotaelokuvan perinteiset myytit ja suuren kertomuksen Hurt Locker on (Jarheadin ja tv-sarja Generation Killin ohella) uskottavimpia kuvauksia sodasta. Toki tuo em. harharetki koetteli kahden muun hahmon osalta hivenen rajoja.


Pitää varmaan katsoa näitä uudestaan.

Jarheadista muistan tykkänneeni jopa melko paljon. Kai se on se että rennompi ote antaa joustavuutta.

Lisätään Generation Kill todo-listalle.
Latuman

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

03.03.2010 klo 02.11 1 tykkää tästä

Erittäin hyvä leffa. Hyvät näyttelijät, hahmojen kehitys, tarinankulku. Toimintaa, piinaavaa jännitystä ja psykologinen elementti.

Kyl maistu.
joooooh

12.03.2010 klo 15.55

Ei helvetti, että on tylsä elokuva. Se äijä purkaa sen pommin kuitenki, ennen ku tullaan siihen loppukohtaukseen jossa tuurilla saattaa sattuukkin jotain ei ennalta arvattavaa. Sääli sinänsä ettei sinne asti jaksa kattoa vaan pause-nappula välähti tunnin kohdalla... Oikeesti, tylsin ja ennalta-arvattavin elokuva minkä oon nähny ja oon sentään nähny kuitenki Titanicin ja Avatarin--
Janezky

Rekisteröitynyt 10.04.2007

12.03.2010 klo 22.28

Joo... nyt on Hurt Locker katsottu... ja olen erittäin pettynyt. Ei todellakaan ollut 6 Oscarin arvoinen. Aiemmin kun luin siitä juttua ja arvioita, niin en oikein innostunut siitä. Näköjään ei Oscarit menneet oman maun kanssa yks yhteen.

Elokuva oli hyvin ennalta arvattava, vaikka ei aivan tyypillistä jenkkisotapaskaa. Kuitenkin tässäkin näki viitteitä tyypillisistä jenkkien sotaelokuvista, jossa lähtökohta perustuu "We are good guys and they are the bad guys" ajatusmaailmaan. Välillä tilanteet tuntuivat aivan naurettavilta. Elokuva olisi ollut paljon parempi, jos elokuvan pomminpurkaja olisi jätetty kokonaan pois joukosta. Kuin jotain ylimielistä lännenelokuvaa olisi katsonut, koska hänen käytöksensä uhkui ylimielisyyttä ja välinpitämättömyyttä.

Jännitys oli kaukana tästä elokuvasta. Kuvaustekniikka ja tietyt kohtaukset olivat todella hienoja ja viihdyttäviä, mutta en kyllä kokonaisuutena pitänyt elokuvasta. Ehkä en olisi näin kriittinen, jos olisin nähnyt elokuvan ennen Oscargaalaa. Tosin olisin melko todennäköisesti repinyt hiuksia päästä, kun olisin nähnyt tulokset Oscargaalasta, jos olisin nähnyt elokuvan etukäteen.

Enkä ymmärrä lainkaan teidän hehkutusta elokuvan kauppakohtauksesta... miten siinä muka kiteytyi koko elokuva?
Oscar

13.03.2010 klo 23.06

Itse olin yllättynyt elokuvantasosta. En odottanut juuri mitään leffalta. Oscarien jälkeen olin yllättynyt kun vei avatariakin, joten päätin sitten leffan kattella eikä se ollut puoliksikaan niin pitkäveteinen kuin olin odottanut. Hyvä leffa, that's it.
Naehring

Rekisteröitynyt 23.03.2010

23.03.2010 klo 02.08

Onkohan tapahtunut ketjureaktio? Hurt Lockerin tuottaja lahjoi muutaman huippukriitikon ylistämään tätä elokuvaa, jonka jälkeen loput kriitikot peesaavat, koska eivät uskalla olla muuta mieltä.

Hurt Locker on sopiva leffa tälle ilmiölle (kuten Babel), koska se välttää virheitä ja iskee realistisen oloisesti sopivaan aiheeseen. Jälkikin on ihan hyvännäköistä.

Mutta ihan oikeasti Hurt Locker on erittäin tylsä, naiivi, heikko, turha, juoneton ja kesy esitys. Hahmot eivät luo mitään lisäarvoa.

Kauppakohtaus on hyvä, siitä yksi lisätähti.

Arvio: 1/5
roni

25.03.2010 klo 15.55 2 tykkää tästä

Onkohan tapahtunut ketjureaktion? Hurt Lockerin katsojat haukkuvat tätä elokuvaa, koska voitti Oscareita ja sehän on yleinen käytäntö, että ollaan aina eri mieltä kuin se mikä on milläkin hetkellä suosittua.

Hurt Locker on sopiva leffa tälle ilmiölle (kuten Babel), koska se välttää virheitä ja iskee realistisen oloisesti sopivaan aiheeseen. Jälkikin on ihan hyvännäköistä.

Mutta ihan oikeasti Hurt Locker on mielenkiintoisin elokuva pitkään aikaan. Se on ei-naiivi, koskettaa, kiteyttää elokuvan teeman ja viestin, aihekin on vielä mielenkiintoinen. Hahmotkin sopivat rooleihinsa kuin nenä naamaan.

Kauppakohtaus on hyvä, siitä lisäarvoa.

Arvio 4/5
Laksola

27.03.2010 klo 13.32

Naehring kirjoitti:
Onkohan tapahtunut ketjureaktio? Hurt Lockerin tuottaja lahjoi muutaman huippukriitikon ylistämään tätä elokuvaa, jonka jälkeen loput kriitikot peesaavat, koska eivät uskalla olla muuta mieltä.

Hurt Locker on sopiva leffa tälle ilmiölle (kuten Babel), koska se välttää virheitä ja iskee realistisen oloisesti sopivaan aiheeseen. Jälkikin on ihan hyvännäköistä.

Mutta ihan oikeasti Hurt Locker on erittäin tylsä, naiivi, heikko, turha, juoneton ja kesy esitys. Hahmot eivät luo mitään lisäarvoa.

Kauppakohtaus on hyvä, siitä yksi lisätähti.

Arvio: 1/5

Kirjoita kommentti



www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova