Invincible 2-2: no nyt on kalalla keuhkot

Multiversumitarinoiden yleisestä rappiomaisuudesta huolimatta se on hauska idea, että hyväntahtoinen tiedemies sekosi yrittäessään yhdistää itsensä eri versioiden ajatukset. Miehen rujosti mutatoituneelle versiolle muistot päähenkilön pahasta versiosta ovat totta, joten luonnollisesti hän juonii katalia. En keksi, mitä todellista pahuutta tämä kommentoi, mutta tarpeeksi pöhköt ideat toimivat omalla painollaan.

Tuon juonen pikaista etenemistä lukuunottamatta jakso pysyy yhdellä todellisuuden tasolla... tai ainakin yhdessä universumissa. Sielläkin on tarpeeksi ja ehkä liikaa meneillään. Toinen tohtori harrastaa ekoterrorismia laavamiesten kanssa. Sotaa marsilaisten kanssa pelätään, kiltin marsilaisen yrittäessä teeskennellä ihmistä. Kirottu kaupunginosa -juoni menee vaihtoehtoisen todellisuuden reviirille. Troy McClure -henkisen nimensä jakso saa jälkimmäisen puoliskon Atlantis-juonesta. Sarja pyrkii esittämään sekundagodzillojen kaatamiset yhtä arkisina asioina kuin ihmissuhdeongelmat, joten siksi vain ehkä.

Kesälomalle koulusta päässyt päähenkilö yrittää paiskia superhommia nöyrästi viranomaisille todistaakseen, ettei hän ole isänsä. Isän tekojen vuoksi hän myös päätyy Atlantikseen naimaan isotissisen kalan, tai niin esimies on tilanteen käsittänyt. Sitä on helppo seurata, mitä mikäkin juonenpätkä yrittää sanoa hahmoista ja mikä alustaa jotakin, mutta uusimman Aquaman-leffan kamalaa makua hutiloitu kalajuoni ei huuhdo.


Keskiarvo 10 jakson jälkeen:


< Jakso 2-1 --- Jakso 2-3 >

Katsottu: Amazon Prime