Tuorein sisältö

Sunnuntaikolumni: Kuolevat tekniikat

Mikko Heinonen

17.11.2013 klo 21.38 | Luettu: 10564 kertaa | Teksti: Mikko Heinonen

Mitä tehdään, kun viimeinen kuvaputki pimenee?
Käytin eilen tuntikausia vapaa-aikaani tutkien kuvaputkimonitorin kytkentäkaaviota. Osaan elektroniikasta lähinnä perusteet ja työkokemukseni televisioiden parissa rajoittuu kahden viikon työharjoitteluun TV-korjaamossa yläasteella. Ymmärrän, mitkä osat koneistosta ovat hengenvaarallisia, enkä suosittele niiden tutkimista kenellekään muulle. Jos voisin, laittaisin kaikki rikkinäiset näyttöni pakettiin ja lähettäisin ne korjattavaksi. Tämä ei kuitenkaan tunnu olevan mahdollista. Kuvaputkilaitteiden korjaajat ovat vähissä, ja niistäkään harvoista kukaan ei ota vaivoikseen jotakin erikoisempaa, kuten kolikkopelien näyttöjä.

Kuitenkin CRT-näyttö, eli tuttavallisemmin kuvaputki, on aivan olennainen osa tietotekniikan ja videopelien historiaa. Sillä on ominaisuuksia, joita ei voida matkia LCD-tekniikalla. Vanhemmat valopistoolit eivät toimi, jos kuvaruutua ei piirretä elektronisuihkulla. Ruutu ei vieri tasaisesti, jos kuvaskaalain ei ole järjettömän laadukas ja myös sen hintainen. Ja mikä tärkeintä: vanhat ohjelmat ja pelit näyttävät keskimäärin hirveältä ylitarkoilla nykynäytöillä. Alkuperäinen graafikko on piirtänyt ne kuvaputkella esitettäviksi. Kahdeksankymmenluvun alusta kotoisin olevan kolikkopelin pelaaminen TFT-ruudulla on lähinnä pyhäinhäväistys.

Loppu on käsillä


Kurkistus hakukoneeseen tuottaa lohduttoman lopputuloksen: uusia kuvaputkinäyttöjä ei saa mistään edes rahalla, viimeiset erät on tehty vuosia sitten. Kaupalliseen käyttöön osia toimittavat firmat tarjoavat muunnossarjoja, joilla LCD-näytöt saa vanhan kuvaputken kiinnikkeisiin. Foorumeilla harrastajat valittelevat tilannetta ja yrittävät elvyttää vanhoja näyttöjään, joiden 30-vuotiaat piirilevyt ovat jo haperoita kuin näkkileivät. Kun jotain varaosia tulee myyntiin, ne yleensä häviävät hetkessä.

Kokoelmassani olevista peliautomaateista viidesosasta puuttuu tällä hetkellä toimiva näyttö. Ongelma on niin laaja, että olen jo antanut pirulle pikkusormen ja tilannut halpoja LCD-sovittimia, että saan pelit edes toimimaan. Samalla olen kaivanut varaosia ja varalaitteita ulkomailta asti. Tiedän kuitenkin häviäväni sodan, sillä jonain päivänä osia ei enää ole. Jotain näiden pelien estetiikasta häviää tuolloin ikuisiksi ajoiksi.

Tuho leviää


Näyttöjen tilanne on vain osa pelejä uhkaavasta hävikistä. Kuvaputkien mukana samaan hautaan nilkuttavat levykkeet, tietonauhat, ROM-kasetit ja lopulta kaikki magneettinen media kiintolevyjä myöten. Omassa digitaalisessa historiassani on jo aukkoja 90-luvun alusta sen puoliväliin asti. Itse tuottamistani teksteistä, ohjelmanpätkistä ja muusta aineistosta on tallessa vain ne osat, jotka satuin kopioimaan kavereille. Vaikkei siellä mitään seuraavaa Clash of Clansia ollutkaan, olisi hauska tutkia nyt omia ohjelmakoodeja tai edes lukea myöhäisteini-ikäisen minäni angstia.

Ohjelmien talteen ottamiseen on jo onneksi herätty. Erilaiset projektit, kuten Software Preservation Society ja suomalaiset Kasettilamerit ovat saaneet kiitettävästi talteen pelejä ja ohjelmia, jälkimmäinen myös ihmisten omia BASIC-viritelmiä. Tämä kehitys ei alkanut hetkeäkään liian aikaisin, sillä osa peleistäkin on jo menetetty. Ja vaikkei pikku Mikon 15-vuotiaana tekemä Pascal-tähtikenttä ehkä ollut kovin rakenteellista koodia, sekin oli osa suomalaisen tietojenkäsittelyn historiaa.

Asiaa ei ainakaan auta se, että talteenottoa häärivät haittaamassa tekijänoikeuksien valkoritarit. On todella vaikea nähdä, että pelimyyntiä tosiasiassa haittaisi, vaikka joku dumppaisi vanhat Nintendo-moduulinsa ja laittaisi ne internetiin säilöön. Päinvastoin: juuri emulaattoreiden ansiosta on löytynyt mm. monia vanhoja kolikkopelejä, joista kehittäjät ovat voineet ammentaa ideoita omiin uusiin tuotoksiinsa. Muutenkin ajatus siitä, että olisi joku pysyvä oikeus myydä samaa tavaraa uudelleen ilman muutoksia on jo jotenkin lähtökohtaisesti vastenmielinen. Surullista on, että asiaa koskeva lakialoite on jäänyt käytännössä huomiotta. Ja vaikka se saisikin nimensä kasaan, en hetkeäkään epäile, etteikö tekijänoikeuslobby sitä eduskunnassa kaataisi.

Toimitaan nyt, niin ei tarvitse katua


Monessa suhteessa vanhojen pelien ja tietokoneiden keräily muistuttaa edelleen takavuosien autoharrastusta. Kyseessä on jokseenkin hajaantunut kenttä, jolle vielä vähän aikaa sitten naureskeltiin: kuka tuollaisia vanhoja romuja ottaa talteen. Siinä kohtaa, kun ensimmäisistä Bugatteista maksettiin miljoonia, naureskelu hiljeni: ymmärrettiin, että sarjavalmisteinenkin tavara on osa kulttuurihistoriaa, ja jokaisen tuotteen takana on oma tarinansa. Kukaan tuskin tosissaan kyseenalaistaa tarvetta säilöä ainakin yhtä kappaletta kustakin automallista.

Suomessakin museot ovat jo ottaneet kiitettävästi askelia digitaalisen kulttuurin taltioinnin suuntaan. Koneen säätiö myönsi hiljattain apurahan arvokkaalle hankkeelle, jossa kartoitetaan kotitietokoneiden käytön historiaa. Kolumnistikin kantoi kortensa kekoon raapustamalla juttua suomalaisen peliteollisuuden historiasta Pelitutkimuksen vuosikirjaan.

Yhtä meiltä kuitenkin edelleen puuttuu: osien laajamittaista uusiotuotantoa. Autoharrastajat voivat jo ostaa mäntiä, tiivisteitä, renkaita, korjauspeltejä ja jopa kokonaisia vaihtokoreja ja -alustoja suosittuihin malleihin. Peruskorjatut kuvaputkinäyttöjen piirilevyt eivät olisi mitenkään tekninen mahdottomuus, itse putket kestävät pitempään kuin niiden ohjauselektroniikka.

Löysinkin tällaisen valmistajan Australiasta, mutta valitettavasti hän kieltäytyi myymästä niitä ulkomaille, koska yhden miehen yritys ehtii hädintuskin vastata kotimaan kysyntään. Euroopastakaan vastaavaa palvelua ei löytynyt mistään. Olisiko siellä ruudun toisella puolella työtöntä yrittäjähenkistä sähköasentajaa, nimittäin tässä voisi olla se toimeentulo tarjolla?

V2.fi | Mikko Heinonen
< Lauantai-illan Kevyi... Need for Speed Rival... >

Keskustelut (16 viestiä)

lolled

Rekisteröitynyt 13.02.2011

17.11.2013 klo 22.03 1 tykkää tästä

Luulin, että kolumnin otsikolla viitattiin rikkoutuneisiin PS4:iin :D

Ihan hyvä artikkeli. Itsekkin ollut aikoinaan elektroniikkahuollossa harjoittelussa ja hieman harmittaa, ettei tullut pelkkien konkkien vaihdon sijaan enempää perehdyttyä putkitöllöjen huoltoon.
Muokannut: lolled 17.11.2013 klo 22.16 lainaa
ano

17.11.2013 klo 22.06 2 tykkää tästä

>On todella vaikea nähdä, että pelimyyntiä tosiasiassa haittaisi, vaikka joku dumppaisi vanhat Nintendo-moduulinsa ja laittaisi ne internetiin säilöön.

Jaa-a. Kuinkakohan monta miljoonaa esim. Wiin virtual consolen pelit ovat tekijöilleen tuottaneet? Ja kuinka monta miljoonaa taasen on menetetty siinä, että niin moni pelaa niitä pc:llä laittomasti?

> Muutenkin ajatus siitä, että olisi joku pysyvä oikeus myydä samaa tavaraa uudelleen ilman muutoksia on jo jotenkin lähtökohtaisesti vastenmielinen.

Tästä taas en voi olla kuin eri mieltä. En näe mitään syytä, miksei esimerkiksi Terminator 2:n tekijöillä olisi edelleen oikeus saada rahaa elokuvastaan.
lainaa
Mikko

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

17.11.2013 klo 22.17 4 tykkää tästä

ano kirjoitti:

Jaa-a. Kuinkakohan monta miljoonaa esim. Wiin virtual consolen pelit ovat tekijöilleen tuottaneet? Ja kuinka monta miljoonaa taasen on menetetty siinä, että niin moni pelaa niitä pc:llä laittomasti?


Sehän se tässä on se keskustelun aihe, ja saa olla eri mieltä. Siksi tämä on kolumni. Minusta yhteys näiden välillä ei ole järin kiistaton, eikä itselleni joku emulaattori edes ole todelliseen pelaamiseen mikään vaihtoehto.

Lainaus:
Tästä taas en voi olla kuin eri mieltä. En näe mitään syytä, miksei esimerkiksi Terminator 2:n tekijöillä olisi edelleen oikeus saada rahaa elokuvastaan.


Sitähän minäkään en kiistä, saa myydä ja saa ostaa. Se vaan, että kun se oikeus myydä alkaa haitata oikeutta taltioida, tullaan mielenkiintoiseen rajanvetotilanteeseen. Paino tässä siis sanalla pysyvä, eli että joku Carolcon jäämistön hankkinut taho painattaisi uusia T2:ia ja jahtaisi piraatteja sata vuotta sen jälkeen kun Cameron puskee koiranputkea. Joku raja on mielestäni siinä, koska teoksista tulee ns. yhteistä omaisuutta ja osa kulttuuriperintöä.

Äänitteidenkin suoja-aikoja ollaan pidentämässä jatkuvasti, ja nyt ollaan jo siinä pisteessä, että esim. Beatlesin musiikista eivät saa enää rahaa "Beatlesit" vaan käytännössä levy-yhtiö.
Muokannut: Mikko 17.11.2013 klo 22.30 lainaa
Lichi

Rekisteröitynyt 04.09.2011

17.11.2013 klo 22.38 3 tykkää tästä

ano kirjoitti:
>On todella vaikea nähdä, että pelimyyntiä tosiasiassa haittaisi, vaikka joku dumppaisi vanhat Nintendo-moduulinsa ja laittaisi ne internetiin säilöön.

Jaa-a. Kuinkakohan monta miljoonaa esim. Wiin virtual consolen pelit ovat tekijöilleen tuottaneet? Ja kuinka monta miljoonaa taasen on menetetty siinä, että niin moni pelaa niitä pc:llä laittomasti?

> Muutenkin ajatus siitä, että olisi joku pysyvä oikeus myydä samaa tavaraa uudelleen ilman muutoksia on jo jotenkin lähtökohtaisesti vastenmielinen.

Tästä taas en voi olla kuin eri mieltä. En näe mitään syytä, miksei esimerkiksi Terminator 2:n tekijöillä olisi edelleen oikeus saada rahaa elokuvastaan.

Mitä Nintendo maksoi sulle näist'ä kommenteista? Emolaattorin on merkittävä kulttuuripeli, jolla on saatu myös menneiden aikojen pelit hyödynnetyiksi.

Jos rakennat talon, niin pitääkö sinulle maksaa siitä ertiekseen joka kerta kun asuja vaihtuu siinä?
lainaa
Puutarhuri

Rekisteröitynyt 24.07.2011

17.11.2013 klo 22.38

arcademonitor.com, siellä se monitori on.
Ainakin itse on tehnyt mieli sieltä tilata, mutta ei ole hallitus vielä antanut lupaa kabinettiin.
lainaa
A-H

17.11.2013 klo 22.40 1 tykkää tästä

Jos arcademonitori ei toimi, ei hätää - kiinalaiset tekevät melkein mihin vaan kuvaputkeen sopivia WEI-YA -merkkisiä uusiochassiksia (esim. www.ebay.com/itm/Universal-Replacement-Arcade-Monitor-chassis-19-CRT-10-Pin-Neck-Board-/110934177453).

Tai sitten on palveluita amerikanmailla, joihin voi lähettää oman monitorin piirilevyn korjattavaksi, kuten (http://www.arcadecup.com/).

Ei ole kummastakaan omakohtaisia kokemuksia, mutta ehkä tulevaisuudessa, jos en saa omaa monitoria enää millään korjattua :)
lainaa
Mikko

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

17.11.2013 klo 22.47

Noista Kiinan uusiochassiksista olen jotain lukenut, ja tyhjää parempia ne ovat, mutta eivät paljon. Lisäksi "melkein mihin vaan" on itse asiassa aika rajattu, useissa näytöissä on 8 eikä 10 nastaa. Mitään hyväksyntääkään noilla ei ole. Tuo JOMACin chassis olisi paljon parempi.

Jenkkiläistä korjauspalvelua olen myös harkinnut, mutta sekin edellyttää näytön purkamista itse. Tässä olisi edelleen paikalliselle puurtajalle sarkaa.
lainaa
Nimierkki

17.11.2013 klo 22.51 1 tykkää tästä

#Kukaan tuskin tosissaan kyseenalaistaa tarvetta säilöä ainakin yhtä kappaletta kustakin automallista.#

Minä kyseenalaistan. Yhtään vanhaa autoa ei mielestäni tarvi säilöä. Joistakin vanhoista autoista voidaan toki valokuvia säilyttää - ja videoita myös
lainaa
Mikko

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

17.11.2013 klo 22.52

Puutarhuri kirjoitti:
arcademonitor.com, siellä se monitori on.
Ainakin itse on tehnyt mieli sieltä tilata, mutta ei ole hallitus vielä antanut lupaa kabinettiin.


Nopeasti hupenevat vaan tuoltakin. Minulla on esimerkiksi 10" näytöllä olevia pelejä, joihin ei suoraan istu mikään noista.

Amerikassa tilanne on kyllä parempi kuin Suomessa, muttei hyvä sielläkään.
lainaa
Mikko

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

17.11.2013 klo 23.00 4 tykkää tästä

Nimierkki kirjoitti:
Minä kyseenalaistan. Yhtään vanhaa autoa ei mielestäni tarvi säilöä. Joistakin vanhoista autoista voidaan toki valokuvia säilyttää - ja videoita myös


Valokuvia ja videoitakin on vähän vaikea ottaa semmoisesta, joka on jo mennyt paaliin aikaa sitten. Yleensä kaikki tämmöinen tavara on ensin jonkun hourupään taltioitava sen aikaa, että huomataan sen olleen kuitenkin merkittävää.
lainaa
ano

17.11.2013 klo 23.34 2 tykkää tästä

Mikko kirjoitti:

Sitähän minäkään en kiistä, saa myydä ja saa ostaa. Se vaan, että kun se oikeus myydä alkaa haitata oikeutta taltioida, tullaan mielenkiintoiseen rajanvetotilanteeseen. Paino tässä siis sanalla pysyvä, eli että joku Carolcon jäämistön hankkinut taho painattaisi uusia T2:ia ja jahtaisi piraatteja sata vuotta sen jälkeen kun Cameron puskee koiranputkea. Joku raja on mielestäni siinä, koska teoksista tulee ns. yhteistä omaisuutta ja osa kulttuuriperintöä.

Äänitteidenkin suoja-aikoja ollaan pidentämässä jatkuvasti, ja nyt ollaan jo siinä pisteessä, että esim. Beatlesin musiikista eivät saa enää rahaa "Beatlesit" vaan käytännössä levy-yhtiö.


Tekijänoikeuksen lyhentämiseen saatan kyllä minäkin suhtautua positiivisesti. Tosin en mihinkää alle kymmeneen vuoteen, niin kuin radikaaleimmat tuntuvat haluavan.

Mitä taltioimiseen (ja omien pelien lailliseen turvaamiseen) tulee, niin näkisin mielelläni jonkun lakipykälän, että (konsoli)laitteenvalmistajan tai muun tuotteen tekijän olisi julkaistava keino kopiosuojauksen purkamiseen sen jälkeen kun tuote/laite ei ole enää tuotannossa.

Lichi kirjoitti:

Emulaattori on merkittävä kulttuuriteko, jolla on saatu myös menneiden aikojen pelit hyödynnetyiksi.

Tarkoitatko sitä kulttuuritekoa, minkä nintendo teki julkaistessaan alustallaan toimivan emulaattorin?
/sarcarsm
lainaa
Retroman70

18.11.2013 klo 10.50

Vanhojen dinosaurusten aika on ohi, eikä sitä kannata harmitella. Ei muuta kuin leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä!
lainaa
Qukko

18.11.2013 klo 14.48 1 tykkää tästä

Tämä:
Mikko kirjoitti:
Kuitenkin CRT-näyttö, eli tuttavallisemmin kuvaputki, on aivan olennainen osa tietotekniikan ja videopelien historiaa. Sillä on ominaisuuksia, joita ei voida matkia LCD-tekniikalla. Vanhemmat valopistoolit eivät toimi, jos kuvaruutua ei piirretä elektronisuihkulla. Ruutu ei vieri tasaisesti, jos kuvaskaalain ei ole järjettömän laadukas ja myös sen hintainen. Ja mikä tärkeintä: vanhat ohjelmat ja pelit näyttävät keskimäärin hirveältä ylitarkoilla nykynäytöillä. Alkuperäinen graafikko on piirtänyt ne kuvaputkella esitettäviksi. Kahdeksankymmenluvun alusta kotoisin olevan kolikkopelin pelaaminen TFT-ruudulla on lähinnä pyhäinhäväistys.

Niin totta. Ja lopulta todella pieni osa pelaajista - tai edes retropeliharrastajista - ymmärtää tätä. Ei, halutaan laittaa 8- ja 16-bittiset LCD-telkkariin kiinni, ja venytetään kuva täyttämään koko 16:9 kuva-ala. *inhonväristyksiä*

Muutenkin hyvä kirjoitus. Juttu mitä minä olen pohtinut, on että miten nykyinen pelikulttuuri arkistoidaan osana kulttuurihistoriaa? Jos nyt kamppaillaan 70-80 -lukujen pelihistorian säilyttämisessä, niin miten käy 2000-luvun? DLC:t, mobiilipelit, digijakelu. Kun fyysistä mediaa ei ole, niin se on moi moi kun serveri laitetaan kiinni tai oikeudet omistava firma menee nurin. Pelijulkaisijat ovat niin mustasukkaisia immateriaalioikeuksistaan, että "piratismi" on käytännössä ainoa tapa arkistoida suurta osaa pelaamiseen liittyvää kulttuuriperintöä.

Tuosta uusiotuotannosta haluaisin mainita erään valonpilkahduksen. C64-piirejä tiiviimmin seurailevana on ilahduttavaa, että nykyään on jo helposti saatavilla toimivat korvikkeet kahdelle useinmiten pettävälle piirille: SID ja PLA voidaan korvata uusiokorvikkeilla. Aidon analogi-SIDin lämpöä (heh, heh) korvike ei saavuta, mutta toimii suoraan aidon piirin tilalla ja kone kuulostaa nepalta. Se on jo paljon se.
lainaa
Astorethein

Rekisteröitynyt 25.09.2011

18.11.2013 klo 18.17

Olen itsekin huomannut, että vanha ja uusi tekniikka eivät aina sovi yhteen. Esim. Gamecuben pelit muttuvat LCD-telkkarissa melkoiseksi mössöksi, vaikka käytössäni onkin vain 32-tuumainen ruutu, jota pidetään nykyään miniatyyrikokoisena. Sitten jos haluaa pelata ilman kolmanneksen kuva-alasta vieviä mustia palkkeja, pitä pelikuvaa venyttää niin, että mittasuhteet vääristyvät.

Merkittävä juttu on myöskin se, että kuvaputkessa kuva vieri tasaisesti, kun taas nykytelkkareissa liike on lähes aina epätasaista, värisevää, tökkivää tai miten sen nyt ilmaisee. Siksi kannattaakin valita tarkkaan, millaisen telkan hankkii, erityisesti jo sillä on tarkoitus pelata.
lainaa
KansallinenSekoomus

18.11.2013 klo 19.37 1 tykkää tästä

Mitä, huomasiko joku, että pääoman etu ei välttämättä ole sama kuin ihmisten ja ihmiskunnan etu? Ja välttämättä laki ei ole hyvä, vaan laki on voitu laatia pääoman lobbauksen perusteella? HEUREKA. Tervetuloa tosielämään. Ja ikiwanhoilla copyrighteilla rahastavat firmat painukoot helvettiin.

Ajatelkaa, miten paljon firmat menettävät rahaa, kun on olemassa Debian? Eikö semmoiset voitaisi kieltää. Tulisi maailmaan lisää liikevaihtoa eli == lisää hyvyyttä.
lainaa
Retku

02.12.2013 klo 19.09

Tulipa tuossa mieleen että, jos jollakulla on vanhoja CRT putkien piirikortteja, ei olisi kovinkaan suuri homma vetaista sellainen skannerin läpi ja sitten sopivalla CAD ohjelmalla jäljentää. Koulussa tuli noita piirikortteja jos jonkinlaisia suunniteltua ja loppujenlopuksi hyvin simppeliä hommaahan se oli.

Vaan liekö laittomuutta skannatun piirikortin kuvan uppaaminen nettiin? Kytkentäkaavioitakin voisin ihan uteliaisuuttani vilkaista.
lainaa

Kirjoita kommentti


119


www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova