Tuorein sisältö

Kolmen kastin seurapelit

Jari Tapani Peltonen

15.12.2008 klo 09.20 | Luettu: 12722 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Yleispäteviä suosituksia.
On helppoa hankkia kiva seurapeli! Tarvitaan päivä taustatöihin, ja perin selväksi käy, mikä peli mitä suurimmalla todennäköisyydellä istuu omaan sosiaaliseen tilanteeseen siinä määrin, että kaapissa on jotain kivaa vielä viiden vuoden päästäkin. Tietenkin sitä voi ostaa myös jonkun hassulta kuulostavan pelin. Tai uusimman version siitä pelistä, jonka nimi on tuttu, tai jotenkin tuttu.

Seurapelijuttuun päätyneet tuoreehkot tuotteet edustavat sattumalta eräänlaisia ääripäitä. Pohdittuani pitkäveteisesti millä täydentäisin omaa kokoelmaani, päädyin hankkimaan palikkapelin Qwirkle, koska sitä on kehuttu ja koska laskelmoin, että eräät läheiseni ihastuvat siihen. Täysin ilman harkintaa ostin uusimman Carcassonnen, koska sen laatikossa lukee Carcassonne. Lisäksi käsiini päätyi hups, ihan itsestään hassulta kuulostava korttipeli Bilekuosi – Dope Fiend (V2.fi kiittää arvostelukappaleesta).

Harkittu ostos saa minulta neljä tähteä. Myös testihenkilöni harkitsevat samaista sijoitusta. Mielikuvitukseton ostos saa kolme tähteä. Hassulta kuulostava peli saa vain kaksi tähteä. Rakkaat lapset - mitä opimme tästä?

Qwirkle

2-4 pelaajalle (arvostelijan suositus: 2-3 paras, 4-5 ok)

Scrabble ja sitä imitoiva Alfapet ovat monille tuttuja klassisia sananmuodostuspelejä. Qwirkle on vähän samantapainen elämys, joskin ilman pelilautaa ja ilman sanojen muodostamista. Yksinkertainen on kaunista?

Pelilaatikossa on puulaattoja ja pussi. Kussakin laatassa on yksi kuudesta symbolista, joka edustaa yhtä kuudesta väristä. Kutakin vaihtoehtoa on kolme kappaletta, laattoja on siis 108. Pelaajat nostavat pussista kuusi laattaa. Laattoja on tarkoitus asettaa pöydälle siten, että kussakin rivissä on joko yhtä väriä, tai yhtä symbolia. Yhdelläkään rivillä ei saa olla kahta samanlaista laattaa, joten rivi ei voi olla pidempi kuin kuusi laattaa. Kun pelaaja jatkaa riviä, hän saa niin monta pistettä kuin rivillä on laattoja. Tarkoitus on etsiä paikkoja, joissa useat rivit jatkuvat yhdellä siirrolla. Jos kuuden suora valmistuu, pelaaja saa bonuspisteitä.

Tässä olivat Qwirklen säännöt lähes kokonaisuudessaan. Lapsikin ymmärtää jujun minuuteissa. Aikuiskokoelmani keskuudessa innostunutta palautetta tuli vielä useita pelejä myöhemminkin, mikä on harvinaista. Qwirkleen ei ole pakko keskittyä, joten se sopii jopa mörrimöykyille, joille esimerkiksi mainitut sanapelit aiheuttavat stressiä. Parhaiden paikkojen löytäminen vaatii tietenkin hoksottimia. Ja kuka sanoo, ettei peliä voisi pitää tilastotieteellisenä haasteena? Kun on tiedossa, monta laattaa on pöydällä ja monta muualla, aivokapasiteettia voi tuhlata määrättömästi sen laskeskeluun, mitä rivejä kannattaa rakentaa ja mitä palikkaa kannattaa pantata ehkä jopa pitkään. Toisaalta kuka tahansa voi kaataa tilastofriikin, joka ajattelee liian vaikeasti, eikä osaa napsia pisteitä rennosti sieltä täältä.

Kyseessä siis on helposti ymmärrettävä peli, jota satunnaispelaajat, pelien vihaajat ja elitistit voivat pelata yhdessä. Vau?! Yksi tähti lähtee siitä syystä, että minä henkilökohtaisesti inhoan tilanteita, joissa alkaa kaakatus "tuuripeli, tuuripeli", vaikka pelaan itse älypeliä otsa hiessä. Se on totta, että useamman pelaajan yhteenotoissa tuurin osuus nousee ratkaisevasti, mikäli tietyt pelaajat (esim. mörrimöykyt) eivät keskity, vaan rakentavat huomaamattaan hyviä paikkoja yleiseen käyttöön. Parantamisen varaa on hieman pelivälineissäkin. Omia laattoja on tarkoitus pitää pystyssä, minkä vuoksi tiettyjä värejä ei erota toisistaan monissa valaistusolosuhteissa. Laatat kun kaiken lisäksi kiiltävätkin.




Carcassonne: Uusi Maailma

2-5 pelaajalle (arvostelijan suositus: 2-5)

Ylistin Carcassonnea ja sen kuutta lisäosaa viime vuonna. Carcassonne: Uusi Maailma on laskutapani mukaan kolmas yritys myydä alkuperäispeli uudelleen uudella teemalla ja ilman mahdollisuutta käyttää lisäosia. Kyse on tällä kertaa uudisraivaajista Amerikassa. Pistelaudassa on kiinni New York ja pari muuta kaupunkia. Pelaajat alkavat kasvattaa maisemia laatta kerrallaan tuttuun tapaan, edeten kohti sisämaata. Varmastikin uusi mantere on pullollaan rikkauksia ja mahdollisuuksia? Peli tavoittaa tällaisen kilpajuoksutunnelman näppärästi pienillä tempuilla.

Löytöretkeilijät ovat näkyvin uutuus. Nämä kaksi neutraalia nappulaa aloittavat matkansa pisteytyslaudan peliruuduista. Joka kerta, kun jokin valmistuvista kohteista (kaupunki, tie tai maatalo) pisteytetään, toinen löytöretkeilijä siirtyy laatan verran eteenpäin. Tämän jälkeen ne pelaajien nappulat, jotka jäävät molempien löytöretkeilijöiden itäpuolelle, poistetaan pelilaudalta. Ainoastaan metsästäjät pysyvät paikoillaan loppuun saakka (metsästäjät ovat lähellä peruspelin maanviljelijöitä). Lisäksi pelaaja saa lisäpisteitä, mikäli löytöretkeilijä tai molemmat ovat lähellä pisteytettävää kohdetta. Toisin sanoen "juuri löydetyt" seudut ovat arvokkaimpia.

Uusi Maailma ei pärjää alkuperäiselle Carcassonnelle, muttei ole pettymyskään. Vaikka muutokset kuulostavat pieniltä, vanhat taktiikat eivät enää päde, joten homekaan ei tuoksahda. Löytöretkeilijät tuovat muassaan jännitystä ja kiihkeyttä, poistaen samalla leppoisat rakentelufiilikset ja suuren osan sitä draamaa, mihin suurprojektit ja niiden valtausyritykset johtivat. Vaikka peruspelin lisäosista tutut erikoisnappulat voi teoriassa ottaa käyttöön, nähdäkseni vain lisävuoron suova Kirjuri sopii pelin henkeen.

Suosittelen Uutta Maailmaa ainoastaan meille, joiden kaapissa ei voi olla liikaa Carcassonnea. 15 euroa maksaviin lisäosiin verrattuna 20 euron Uusi Maailma on oiva diili: peli muuttuu enemmän kuin useimpien lisäosien vaikutuksesta ja silmätkin saavat ihastella erilaista grafiikkaa.




Bilekuosi – Dope Fiend

2-6 pelaajalle (arvostelijan suositus: 3-4)

Bilekuosi on kotimaisten amatöörien yritys ryöstää markkinaosuutta alan jättiläisiltä. Kiinnostuneet voivat metsästää peliä nettikaupoista, tai pistäytyä osoitteessa Bilekuosi.net. Suomen kieltä muistuttavasta nimestä huolimatta kyseessä on englanninkielinen korttipeli. Älykkyysosamääräni ei riittänyt ohjelehtisen ymmärtämiseen, mutta pelaamaan päästiin, kunhan keksin pari täydentävää sääntöä itse.

Pelaajat kilpailevat siitä, kuka saavuttaa ensin hyvat fiilikset vetämällä huumeita. Pelaajat diilaavat kamaa ja käyttävät sekaisin alkoholia, pillereitä, pulvereita, suonensisäisiä ja muuta yrittäen pysyä hereillä, järjissään ja hengissä yhteisvaikutusten ristitulessa. Pahassa tilanteessa saattaa olla parasta vaikkapa iskeä oksennuskortti pöytään, vaikka se laskeekin fiiliksiä. Kaikkiaan 150 korttia jakaantuvat kolmeen ryhmään. Mömmökortteja on eniten. Diilerikortit toimivat pelaajien hahmoluokkina ja myös pöytätilaa imevinä ylimääräisinä kauppiaina. Kulttuurikorteista löytyy erikoisia tapahtumia, esineitä ja mahdollisuuksia. Käytätkö kortsua kanssapelaajan kanssa paneskeluun, vai tungetko sen huumeilla täytettynä takapuoleesi, jolloin kama on suojassa kytiltä? Heh heh heh! Heh.

Teoriassa Bilekuosi on haastava peli kierolla huumorintajulla, käytännössä rasittava sääntökokoelma ja shokeerausyritys. Se, että pelissä on hankala päteä, on sen paras vitsi, sillä eihän moni narkkarikaan tiedä, miten tunti sitten nautittu tärpätti vaikuttaa yhdessä tuoreimpien pillereiden kanssa. Lienee mahdollista, että jos Bilekuosia jaksaa vääntää vaikkapa kymmenen peliä, yleinen soheltaminen muuttuu kilpailuhenkiseksi toiminnaksi. Omat ensimmäiset ja takuuvarmasti viimeiset pelini koostuivat lähinnä sääntökirjan ja korttien lukemisesta vuorotellen, jotta kaikki erikoistapauksen erikoistapaukset toteutuisivat edes melkein oikein. Bilekuosi on samanlainen elämys kuin pelata pikkulapsen ihan itse kehittämää peliä, jonka puolivälissä kakara asettaa pelilaudalle He-Man-ukkelin, koska hän keksi juuri uuden säännön.

Hävyttömyys kannustaa hieman opettelussa. Ei Bilekuosi erityisen hauska ole, mutta riittävän törkeä, jotta huumoria muodostuu itsestään tietynlaisessa seurassa. Yksityiskohta arveluttavimmasta päästä lienee diileri nimeltä "jailbait", joka saa bonuspisteitä harrastaessaan seksiä alkoholin ja deittiraiskaushuumeiden vaikutuksen alaisena. Heh jälleen. Bilekuosi saa kaksi tähteä vain siksi, että oivasti kuvitetun korttipakan lukeminen läpi lupailee kummallista peli-iltaa. Jo yritys ymmärtää pyyhkii hymyn huulilta.


V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< DigiExpo 2008... Pelivuosi 2008... >

Keskustelut (15 viestiä)

TheStar

Moderaattori

Rekisteröitynyt 13.04.2007

15.12.2008 klo 10.58

On hieno päivä olla suomalainen ja ylpeä siitä. Ette taida monesti kyllä ulkomaiden näitä "underground" korttipelejä arvostella, mutta tuo bilekuosi tuntuu olevan joka tasolla niin paskaa, että ei huhhuh. Itseäni kaikenlisäksi häiritsisi pelata kyseistä peliä, koska keskustelu pelin aikana menisi kuitenkin vanhaan kunnon tavalliseen onko huumeet hyvä vai paha -keskusteluun mitä ei jaksa kuunnella, kyseisestä keskustelusta löytää otteita tämänkin foorumin kannabis -aiheesta.

:/
Laatupoliisi

15.12.2008 klo 13.17

Aika laadutonta pelleilyä sekä arvostelu, että tämän kirjoittamishetkellä kommentit bilekuosiin liittyen. Molemmat antavat vaikutuksen juuri lukiosta päässeestä, täynnä mielipiteitä olevasta uhmakkaasta nuoresta, jonka pitää väkisin päästä olemaan hieman kriittinen.

Something Awful.com tekee tämän tyylisiä shokkiarvosteluja tyylikkäämmin, kaikki eivät tyyliä hallitse ja kaikkia se ei pue.

Toisaalta, peliä on kritisoitu eniten juuri manuaalin suhteen ja täytyy myöntää, että se on ihan pyllystä. Tekijät onneksi ovat julkaisemassa suomenkielistä manuaalia, sitä odotellessa siis.
Lastenhoitaja

15.12.2008 klo 14.02

Pitääkö sääntöjen ja idean todella olla sitä afrikantähti-luokkaa, mitä?
Jos pelaajan aivokapasiteetti ei riitä siihen että osaisi päätellä ja soveltaa väljiä sääntöjä,niin ehkä sen henkilön ominta alaa ovatkin sitten iki-ihana Kimble jne.

ctrl-k

Moderaattori

Rekisteröitynyt 03.04.2007

15.12.2008 klo 14.05

En kyllä oikein löytänyt Peltosen tekstistä merkkejä "shokkiarvostelusta".
Kimitri

Rekisteröitynyt 22.04.2007

15.12.2008 klo 14.12

Kotoa tuommoinen Carcassonne: Uusi Maailma löytyykin, mutta jostakin syystä ostos hieman kaduttaa. Carcassonneahan ei voi koskaan olla pelihyllyssä liikaa, mutta UM ei ihan lunastanut sille asetettuja odotuksia. Peli toki muuttuu temmoltaan nopeammaksi löytöretkeilijöiden ansiosta, mutta samalla pelistä tulee jotenkin huolettomampaa ja uskoisin, että pelimekaniikka on helposti hieman urauttava.

Uudesta Maailmasta on myös sanottava, että hienoa grafiikkaa lukuun ottamatta se tuntuu hieman hätiköidyltä. Manuaalista löytyi muutamia virheitä ja kaikkia tarpeellisia juttuja ei ole selitetty ollenkaan. (Esim. saako pelialue kasvaa pohjois-etelä-suunnassa pistelaudan ulkopuolelle?)
Coledash

Rekisteröitynyt 20.08.2007

16.12.2008 klo 08.19

Laatupoliisi kirjoitti:
Molemmat antavat vaikutuksen juuri lukiosta päässeestä, täynnä mielipiteitä olevasta uhmakkaasta nuoresta, jonka pitää väkisin päästä olemaan hieman kriittinen.


Päätit sitten ottaa isoista pojista mallia, vai miten se oli?

Mutta tosiaan, hyvään aikaan tuli kyllä arvostelu. Eilisen superalennusjymypallouutislehdessä mainostettiin kympillä lautapelejä, ja pohdin että juuri tänään lähtisin kahmimaan niitä kaappeihini.

Toisaalta, pitäisi varmaan hankkia ne kaapit ensin...
TheStar

Moderaattori

Rekisteröitynyt 13.04.2007

16.12.2008 klo 08.26

Laatupoliisi kirjoitti:
Aika laadutonta pelleilyä sekä arvostelu, että tämän kirjoittamishetkellä kommentit bilekuosiin liittyen. Molemmat antavat vaikutuksen juuri lukiosta päässeestä, täynnä mielipiteitä olevasta uhmakkaasta nuoresta, jonka pitää väkisin päästä olemaan hieman kriittinen.

Something Awful.com tekee tämän tyylisiä shokkiarvosteluja tyylikkäämmin, kaikki eivät tyyliä hallitse ja kaikkia se ei pue.

Toisaalta, peliä on kritisoitu eniten juuri manuaalin suhteen ja täytyy myöntää, että se on ihan pyllystä. Tekijät onneksi ovat julkaisemassa suomenkielistä manuaalia, sitä odotellessa siis.


SA:n foorumeilla aktiivisesti pyörivänä jäsenenä nyt voin sen verran paljastaa, että nämä kaksi sivua ovat aika erilaisia. Usko tai älä!

Ja olen pahoillani jos tykkään pelata lautapeleinä roolipelejä, Carcassojena, Settlers of Cathaneja ja Axis & Alliesia, mutta en usko, että kyseinen suomalaista korttipeliä olisi edes otettu arvosteluun jollei se olisi suomalainen ja siitä tehty parit "shokeeraavat" uutiset. Hyvä vain kun Peltonen antaa pelille arvoisensa pisteet (yksikin tähti olisi tarpeeksi) riippumatta siitä missä peli on tehty. Vähän sama juttu kun suomalaiskriitikot ja Niko Lentäjän Poika.
Sue-Ellen

Rekisteröitynyt 14.07.2007

16.12.2008 klo 19.40

Itse olen pelaillut viime aikoina Modern Artia. Siinä on sopivassa suhteessa onnea ja strategiaa ja pystyy myös tekemään kiusaa muille pelaajille. Suosittelen lämpimästi. Tuon Qwirklen voisi hankkia, jos se sattuisi löytymään alehyllystä jonain kauniina päivänä.
Note

Moderaattori

Rekisteröitynyt 18.05.2007

17.12.2008 klo 12.00

Qwirkle näyttää kyllä ihan hauskalta
JaakkoK

20.12.2008 klo 00.21

Pakko käydä kommentoimassa vähän näistä arvosteluista, kun kuuli että tuttujen pelikin on tänne päässyt.

Bilekuosipa saa runtua. Amatööripelille amatööriarvostelu, mutta vähän asiattoman ja epäammattimaisen puolelle kyllä lipsahtaa teksti.

Toisaalta, asiatonhan peli itsekin yrittää vissiin olla.

Huvitti vaan kontrastina esim. Hesarin kommenttiin: http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135242197683
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

20.12.2008 klo 23.02

JaakkoK kirjoitti:
Pakko käydä kommentoimassa vähän näistä arvosteluista, kun kuuli että tuttujen pelikin on tänne päässyt.

Bilekuosipa saa runtua. Amatööripelille amatööriarvostelu, mutta vähän asiattoman ja epäammattimaisen puolelle kyllä lipsahtaa teksti.

Toisaalta, asiatonhan peli itsekin yrittää vissiin olla.

Huvitti vaan kontrastina esim. Hesarin kommenttiin: http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/1135242197683


Loistava veto puhua amatöörimäisestä arvostelusta, ja pistää loppuun linkki 77 sanan mittaiseen "kunnon arvosteluun".

Rakastan lukijoitani. Hyvää joulua!
frgrgwömfiueht

21.12.2008 klo 01.15

En olekaan huomannut, että julkaisette myös lautapeli-arvosteluita. Teettekö näitä useinkin? Muuten oli taas kerran Jari-Peeltä hieno arvostelu.
RavenX

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

22.12.2008 klo 15.07

Aiemmin on lautapeleistä julkaistu seuraavanlaiset artikkelit.

Caylus Magna Carta & Zooloretto
http://www.v2.fi/artikkelit/pelit/106/Caylus-Magna-Carta-

Carcassonnen kuusi lisäosaa
http://www.v2.fi/artikkelit/pelit/120/Carcassonnen-kuusi-
frgrgwömfiueht

23.12.2008 klo 19.29

Thank you. :)
Indigo

Rekisteröitynyt 16.09.2007

28.12.2008 klo 22.27

5 peliä tullut tuota Uutta maailmaa lätkittyä ja kyllä tuo aivan kelpo peliltä vaikuttaa. Periaatteessa sama vanha peli, mutta käytännössä aivan erilainen pelata. Tutut taktiikat eivät enää pure ja yksinäiset rakentelijat jäävät jalkoihin alta aikayksikön. Kiusaaminen ja pisteiden ryövääminen on paljon helpompaa (pelin paras puoli), mutta onnen vaikutus on valitettavasti lisääntynyt. Uuden maailman kirkoilla taas ei tee juurikaan yhtään mitään, koska niitä ei ehdi saada valmiiksi ajoissa.

Ei pärjää lisäosilla terästetylle Carcassonnelle, mutta on silti mukavaa vaihtelua. Mielestäni ostamisen arvoinen.

Kirjoita kommentti



V2.fi:n JOULUKISA
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova