Tuorein sisältö

Retro Rewind: Oudot pelivempaimet - Digi-Casse ja Interactive Vision

Manu Pärssinen

08.01.2022 klo 12.00 | Luettu: 668 kertaa | Teksti: Manu Pärssinen

Manun kummat vekottimet

Lähes kaikilta pelikeräilijöiltä löytyy komeroistaan Commodorea tai Nintendoa, mutta paljon on niitäkin, jotka haalivat talteen monille tuiki tuntematonta kamaa. Manu kaappasi kokoelmastaan kommentoitavaksi jälleen kaksi vähän tuntemattomampaa vekotinta.

Bandai Digi Casse


Maailman ensimmäiseksi käsikonsoliksi voidaan laskea Milton Bradleyn Microvision (1979), sillä siinä oli vaihdettavat pelit, mutta seuraava vastaava tehtiinkin vasta kuusi vuotta myöhemmin Japanissa. Bandain Digi Casse saapui kauppoihin 1984. Kuten Microvisionissa, myös Digi Cassessa vaihdettavaan kokonaisuuteen sisältyvät varsinainen peli, sen teknologia sekä näyttöruutukin. Itse “konsoli” toimii vain runkona ja ohjaimena. Vaikka hieman myöhemmin julkaistu eurooppalainen versio (jossa ei muuten lue missään Bandai) listaakin laatikossaan 10 peliä, ei niitä todistettavasti ole julkaistu kuin seitsemän. Japanissa Digi Cassen “A-versiossa” tuli mukana pelit nimeltä Express Home Delivery ja City Turbo Race, “B-versiossa” taas Hageransu ja Mt. Fuji Explosion. Euroopassa nähtiin Pelican, Submarine sekä Frog & Insects.

Laatikko vieläpä mainosti pelivalikoimaa sanoilla “More cartridges games collect for collection”, vaikka kaikkia niistä ei koskaan sitten julkaistukaan. City Turbo Racen takaa löytyy yllättäen myös Hondan logo, joten ilmeisesti pelissä esiintyvien ajoneuvojen design hyväksytettiin Japanin autojätillä.

Pelillisesti Digi Cassen pelit ovat hyvin yksinkertaisia, Nintendon ensimmäisten Game & Watchien tyyliin askel vasempaan / askel oikeaan -väistelyä, laatikoiden kiinni ottamista ja niin edelleen. Eurooppalaisen version laatikosta löytyy tekstiä englanniksi, saksaksi sekä ranskaksi, ja silloin kun laitteita eBaylla näkyy, ne ovat useimmiten peräisin patonkimaan suunnalta. Digi Cassea nähtiin kuitenkin Neuvostoliitossakin - tosin vallan eri muotoisena ja näköisenä, eikä varmaankaan virallisesti hyväksytettynä.

Elektronika IM26 oli yksinkertaisemman näköinen suorakaide, jossa napit ja ohjausnypykkä oli sijoitettu aivan eri tavalla kuin Bandailla. Peleiksi itänaapurin innokkaat saivat Funny Footballin sekä tietenkin animaatiosarja Nu, Pogodin suden ryöstelemässä munia. Samat pelit löytyvät myös valkovenäläisvalmisteisina Game & Watch -klooneina.


Manu-muisto: 2000-luvun alussa olin yksi pienestä joukosta tosissaan käsikonsolikeräilyyn hurahtaneita ja ylläpidin FAQ-tekstitiedostoa nimeltä “Handhelds that use cartridges”. Jo silloin Bandain Digi Casse kiehtoi, mutta nuukana miehenä sitä ei tullut koskaan hankittua - ennen kuin nyt. Bandain käsikonsoleihin tuli muuten kyllä uppouduttua, kun WonderSwan eri variaatioineen saapui markkinoille.



View-Master Interactive Vision


View-Master on toki suomalaisille nimenä tuttu jo 60-luvulta lähtien, mutta sitä pidetään synonyyminä kolmiulotteisen efektin luovien stereokuvakiekkojen katselulaitteelle. Kyseessä oli kuitenkin firman nimi, ja kyseinen yritys julkaisi vuonna 1989 myös View Master Interactive Vision -nimisen pelikonsolin – tai ainakin sitä voi kutsua pelien pelaamiseen tarkoitetuksi lisälaitteeksi. Joidenkin tietojen mukaan laitteen valmisti pelaajille tutumpi firma Tyco, joka myöhemmin osti koko View-Masterin, ja siitä päästäänkin seuraavaan madonreikään.

Tyco nimittäin on tehnyt toisenkin pelaamiseen tarkoitetun lisälaitteen, Segan Video Driverin. Ja kuten Video Driverissa, myös Interactive Visionin pelikasetteina toimivat VHS-videonauhat. Pelaamiseen tarvittiin siis myös VHS-nauhuri, ja näin saatiin aikaiseksi sekä primitiivistä että vähän kehittyneempääkin interaktiivisuutta. VHS-järjestelmään pohjautuvia järjestelmiä oli muuten kourallinen muitakin, mm. valopyssyammuntaan painottuva Action Max sekä Bandai Terebikko, jolle julkaistiin jopa Nintendolta lisensoitu Mario to Yoshi no Bouken Land.


Yhdessä Sesame Street Let's Play School -pelin kohtauksessa pitää harjata hain hampaat puhtaiksi joystickia liikuttamalla.

Interactive Visionille VHS-nauhoilla tarjottiin tunnettuja lasten televisiosarjoja (Seesamitie, Muppetit ja Disneytä) yhteensä seitsemällä erilaisella kattauksella. Osassa peleistä pelaajan napin painallukset vaikuttivat vain siihen, kumpaa ääniraitaa soitettiin (repliikit oli sovitettu suun liikkeisiin kummassakin tapauksessa), mutta osassa itse konsoli puski ruudulle suunnilleen Colecovisionin tasoista grafiikkaa. Siis vuonna 1989, jolloin porskutettiin jo 16-bittisten kotitietokoneiden aikakaudella. Kaikkein pelimäisin näistä oli Disney’s Cartoon Arcade, jossa musiikki ja taustakuva tulivat VHS-nauhalta ja ruudulla pelattiin mm. Froggerin tapaista loikintaa.

Erikseen pitää vielä mainita Interactive Visionin muotoilu, josta käy heti ilmi, että laite on tehty 80- ja 90-lukujen taitteessa. “Futuristisia” harmaita kuutioita oudoissa kulmissa, satunnaisia putkia ja aaltoja, pastellivärejä sekä hieman Picasson suunnittelemalta kalastusohjaimelta näyttävä peliohjain olisivat sopineet mainiosti Music Televisionin alkuaikojen studiorekvisiitaksi. Jostain syystä – tarkempia tietoja kunnian antajasta kun ei ole – laite mainostaa itseään “Toy of the Year 1989” -lauseella. Siinä on saatettu raadille tarjota saunailta jos toinenkin.

Manu-muisto: Interactive Vision kuuluu niihin laitteisiin, jotka hankin aika pian eBayn löydettyäni vuosituhannen vaihteessa. Todennäköisesti olin etsimässä Adventure Visionia, Intervisionia, Intellivisionia tai jotain muuta yhtä mielikuvituksellisesti nimettyä laitetta, enkä voinut vastustaa sen muotojen houkutusta

Kuvat: Evan-Amos/Wikimedia Commons, Christopher Coleman, ScareCroe ja Oscarfan/Fandom

Julkaistu aiemmin Retro Rewindin numerossa 1/2020
Lisätietoa Retro Rewind -lehdestä: retrorewind.fi
Tilaa Retro Rewind osoitteesta tilaaskrolli.fi

V2.fi | Manu Pärssinen
< V2.fi pelasi: A Tota... Pelataanpa: Dreamcas... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




V2.fi Instagramissa
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova