Norjalaisen black metal dark ambient synkiöpeikko Mortiisin keikalle kannatti mennä sielu avoimena, valmiina kaikkeen. Silti todennäköisesti yllättyi.

Syvien metsien peikko tunsi varmaankin olonsa epävarmaksi vieraille lakeuksille laskeutuessaan, joten hän toi muassaan oman synkmetsänsä. Kuolleiden, usvassa vellovien puiden takana oli peikon oma pesä, josta häntä ei juuri nähnyt. Mitä nyt koukkunokka välillä vähän vilahti, kun peikkoherra johti synkkää hartauttaan. Yön pimeyttäkin pimeämpi trubaduuri loitsi tilaan synkän kultin, jossa entit ja möröt marssivat sotaan, yöllisen leiritulen äärellä muisteltiin sanattomia sankaritarinoita ja Taru sormusten herrasta kerrottiin örkkien näkökulmasta.

Tummat, raskaat ja melodiset sävelet soivat kuin hidas doom metal syntikoilla taottuna, mutta itse Mortiisia ei juuri nähty. Hän oli kuin aito peikko: näkyvillä mutta silti piilossa. Ja teki vai sen, mitä peikon on tehtävä: soitti 1994 julkaistun Ånden Som Gjorde Opprør -albumin kokonaisuudessaan. 55 minuuttia. Yksi kädenheilautus. Verhot sulkeutuvat. Ei encoreja. Se oli siinä.

Fiilis oli hämmentynyt. Levy oli hieno, tyylikäs ja upea. Harvoinpa yhtä albumia tulee kuunneltua näin keskittyneesti, paikallaan seisoen ja huojuen. Mutta ei tämä oikein livekeikka ollut. Mortiis piilotteli lavarakennelmiensa takana yksin, alttarinsa taakse verhoutuneena. Oliko hänellä verhojensa takana yhtikäs mitään? Soittiko Mortiis syntikkaa vai painoiko hän vain play-nappia ja huojui kuulokkeista soivan Foo Fightersin tahdissa? Emme voi tietää. Mielelläni olisi ottanut peikosta kunnon kuvankin. Mutta toisaalta, eipähän tätä ihan heti unohda.

Teksti ja kuvat: Jukka O. Kauppinen

Kuuntele keikalla soitettu albumi alkuperäisversiona: Spotify
Lisätietoja albumista: https://en.wikipedia.org/wiki/%C3%85nden_som_Gjorde_Oppr%C3%B8r
Lisätietoja: https://mortiiswebstore.com/