Tuorein sisältö

V2.fi testasi: taitettava Motorola Razr 40 Ultra -puhelin

Manu Pärssinen

24.06.2023 klo 20.40 | Luettu: 2776 kertaa | Teksti: Manu Pärssinen

Näyttävää molemmin puolin
Motorolan paluu taitettavien puhelimien juurilleen etenee askel askeleelta ja tänä vuonna otettiin vähän isompi askel, kun niitä julkistettiin samaan aikaan kaksi: Razr 40 ja Razr 40 Ultra. Ultra-malli on jatkoa viime vuoden 2022-mallille ja joiltain osin selkeä askel eteenpäin, mutta Razr 40:n tarkoitus on selvästi pistää markkinoihin säpinää laskemalla taittuvanäyttöisten hintalappua selkeästi alle 1000 euron - saa nähdä, kuka kilpailijoista seuraa.


V2.fi sai testiin Ultra-mallin, jonka kädessä pitely tuntuu hyvin samalta kuin viime vuoden Razr, jonka testasin helmikuussa (artikkeli) ja jota käytin vielä kuukauden sen jälkeenkin, ennen kuin palautuspyyntö tuli. Se oli siis vielä hyvin muistissani, kun Razr 40 arvosteltavaksi saapui. Paljon laitteessa onkin samaa - käsituntuman ja näytön juuri ja juuri havaittavan taitteen lisäksi - mutta on asioita vuoden varrella muuttunutkin, joten tehdäänpä taas alkuun pieni taulukkovertailu.

Razr 2022Razr 40 Ultra
keskusyksikköSnapdragon 8+ Gen 1Snapdragon 8+ Gen 1
muisti256 Gt + 8 Gt256 Gt + 8 Gt
sisänäyttö6,7”, 144Hz AMOLED6,9”, 165Hz AMOLED
ulkonäyttö2,7”, 573x800 AMOLED3,6”, 1056x1066, 144Hz AMOLED
paino200g184,5g
kamerat50MP (f/1.8 OIS) wide, 13 MP ultrawide, 32 MP selfie12MP (f/1.5 OIS) wide, 13 MP ultrawide, 32 MP selfie
akku3500 mAh (30W)3800 mAh (30W/5W)
käyttöjärjestelmä julkaisussaAndroid 12Android 13


Ensivilkaisulla taulukon lukijaa saattaa kavahduttaa pääkameran reilusti tipahtanut megapikselimäärä, mutta se on ennenkin havaittu, ettei suurempi aina ole kauniimpaa, vaan paljon riippuu linssin ja sensorin laadusta. Osa kamerakikkailusta selittyy myös taitettavien puhelimien kompromissikohdalla: jostain on tehtävä tilaa ulkopuolen näytölle ja vastapainona ovat sitten kamerat ja akut - onneksi teknologia kehittyy joka vuosi.


Razr 40 Ultraa saa useassa värissä. Testiin saapui kuulemma keski-ikäisten miesten suosikkiväri musta (Infinite Black), mutta Pantone-yhteistyön myötä markkinoilla on myös vaikuttavan näköinen Viva Magenta -versio, sekä harmahtava Glacier Blue. Laatikossa tulee lippulappusten lisäksi suojakuoret puhelimen molemmille puoliskoille sekä 30-wattinen pikalaturi.

Pari asiaa Razr 40 Ultrassa kiinnittää heti huomion. Ensimmäinen on sen uusittu sarana, jonka saa jäämään useaan eri asentoon ja joka tuntuu luotettavammalta kuin viimevuotinen. Toinen asia ovat puhelimen näytöt - ne ovat nimittäin kerrassaan komeat. Sisäpuolen 6,9-tuumaisesta 165 Hz AMOLED-näytöstä en löydä käytännössä mitään pahaa sanottavaa. Toki saranakohta hieman näkyy sopivasta kulmasta katsellessa ja tuntuu sormella hivellessä, mutta millään tavalla se ei vaikuta näytön toimintaan. Väri- ja kirkkaustoisto toimivat omaan silmääni hyvin, eikä resoluutiossakaan ole valittamista (2 640 x 1 080, 413 ppi). Silmämääräisesti testivideoita arvioiden HDR-toistokin on hyvä.

Mistä päästäänkin koko puhelimen isoimpaan jujuun - siihen, millä se peittoaa kaikki kilpailijansa. Razr 40 Ultran ulkopuolen näyttö nimittäin kattaa lähes koko puhelimen päällikuoren. 3,6-tuumainen näyttö on sekin AMOLED 413 ppi:n tarkkuudella (1056x1066 pikseliä, 144 Hz) ja sen kautta pystyy käyttämään käytännössä mitä tahansa sovellusta avaamatta puhelinta. Motorola on sopinut joidenkin softafirmojen (ainakin Google, Spotify, Gamesnacks-pelifirma) kanssa erityisesti näyttöön sopivista sovelluksista, mutta kaikki muukin toimii, vaikkapa lyhyisiin twiitteihin vastailukin - näyttöön kun sopii näppäimistökin sen verran isona, että sitä pystyy sormella tökkimään. Tämä jos joku on killeritoiminto taittuvien markkinoilla. Sormenjälkitunnistin ei ole näytön alla, vaan virtapainikkeessa, jolloin siihen pääsee käsiksi sekä taitettuna että avattuna ja kyseinen paikka on omastakin mielestäni aina parempi ratkaisu.

Käyttökokemukset ovatkin sitten vähän kahtiajakoisia. Päälliruudulla toimivat pikkupelit pelastivat yhden terveyskeskusjonotuspäivän ja notifikaatioiden tsekkaaminen siitä on suorastaan luksusta. Ongelma onkin se, että kun niin monen asian voi hoitaa pikkuruudulla, puhelinta tulee harvoin arjen nopeissa tilanteissa avattua koko komeuteensa - varsinkin kun sitä ei pysty kätevästi yhdellä kädellä tekemään. Spotifyn suurkuluttajana, kaiken Google-kalenteriini merkkaavana, nopeasti tärkeimpiä sähköposteja vilkaisevana puhelimen käyttäjänä suorastaan rakastuin Razrin ulkoruutuun. Kun siihen vielä yhdistää muuten puhtaan Androidin päälle lisätyt “moto-eleet”, eli muun muassa kameran käynnistyksen kahdella heilautuksella, en paljon muuta tarvitsekaan. Toki vanheneville silmilleni on hyvä asia, että vaikka Google Maps -ohjastusta voi tihrustaa tarvittaessa isommalta näytöltä ja tärkeimmät sähköpostit kirjoitella sekä Youtube-videoita nautiskella nätiltä näytöltä, mutta pieni hassu ristiriitainen fiilis Razrin käytöstä välillä tulee.


Voin kuvitella, että someen kuva- ja videosisältöä päivittäin tekevät ovat taittuvuuden, monipuolisen saranan ja ison ulkopuolisen ruudun käyttötavoista vielä enemmän innoissaan. Enää mukaan ei tarvitse rahdata edes sitä pienen pientä kolmijalkaa, että monenmoiset kuvakulmat onnistuvat ja aina toiselta ruudulta voi tarkistaa, mitä tapahtuu. Ja se magentan värinen versio varmasti kääntää katseita niin baareissa kuin kaduilla.

Tästä päästäänkin niihin kameroihin. Kahdentoista megapikselin pääkamera vuonna 2023 saattaa tosiaan kuulostaa joistakuista vitsiltä, mutta 32 MP:n selfieräpsytin vahvistaa entisestään edellisessä kappaleessa kuvailemaani kohderyhmän painotusta. Viime vuoden Razrista minulla jäi mieleen se, että tuppasin pitämään mukanani toista puhelinta varmuuden vuoksi niiden parhaiden kuvien ottamista varten, mutta kompromisseja ymmärtävä peruskäyttäjä varmasti oli senkin toimintaan ihan tyytyväinen. Suurin osa kameroistahan on edelleen samoja, joten niillä pärjää ja onnistuin kyllä ottamaan pääkamerallakin varsin kivoja otoksia - OIS-vakautuksella, Dual Pixel PDAF -tarkennuksella, aurinkoisilla kesäpäivillä ja f/1.5-aukolla oli siihen varmasti osansa. Tosin zoomata ei sen kanssa paljon kannata. Ellen aivan väärin muista Motorolan edustajien puheita, niin yksi syy kyseisen linssin valintaan oli se, että etukanteen saatiin kaksi täsmälleen saman kokoista ympyrää… Lisää kuvia artikkelin lopussa.


Yksi Motorolan mainostama uusi kuvaustila on muuten Photobooth (eli suomeksi tylsästi “Kuvasarja”), joka toimii samaan tapaan, kuin useissa amerikkalaisissa elokuvissa nähdyt valokuvausautomaatit. Se siis ottaa neljä kuvaa, joiden välissä näkyy laskuri ja kuvauksen kohde ehtii vaihtaa ilmettä. Kaveriporukan bileiltaan hauska pikku lisä.

Pidän monesta Razr 40 Ultran ominaisuudesta, muun muassa sen näytöistä, sekä edelleen kovasti Motorolan Android-versiosta. Päivityslupauksetkin on saatu ajan tasalle: niitä luvataan kolme käyttöjärjestelmälle ja neljä vuotta tietoturvapäivityksille. Viime vuoden mallille annoin neljä tähteä ja pelkkä isompi etunäyttö oikeuttaa puolen tähden nostoon, kun vertailukohtana ovat taitettavat luurit. Silti tämänkin kanssa tuli pohdittua, että ottaisinko kuitenkin mieluummin päivittäiseen käyttööni jonkin 1200 euron lippulaivaluurin, joka ei taitu? Vaikea valinta. Ehkä? Cooliuspisteitä kahmiville himo-somettajille valinta voi olla helpompi.


Motorola Razr 40 Ultra
Hintaluokka: 1200 eur
Lisätietoa: Motorola









V2.fi | Manu Pärssinen
< V2.fi testasi: Redmi... V2.fi osallistui: Ma... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova