Tuorein sisältö

WWE 2K14

Arvioitu: Playstation 3
Genre: Simulaatiot, Urheilupelit
Pelaajia: 1-6
Ikärajoitus: 16
Kehittäjä: Yuke's
Julkaisija: 2K Sports
Julkaisupäivä: 01.11.2013
Pelin kotisivut
Jari Tapani Peltonen

13.11.2013 klo 10.11 | Luettu: 7660 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Déjà vu, brother.
Puuhapelin arvo testataan päättämällä ennakkoon mitä haluat tehdä. WWE 2K14 oli postissa, kun kehitin päässäni visuaalisia sisäpiirivitsejä sisältävän painimatsin, jossa ratkotaan V2.fi:n toimituksellinen kriisi. Katsotaan miten sain sen toteutettua. Pahoittelen heikkoa kuvanlaatua. Vaihtoehtoni olivat: tällainen video, tai viimevuotisen WWE-pelin arvostelun sanojen korvaaminen synonyymeilla.



(Lataustauot kohtausten välillä ovat pidempiä pelissä kuin videossa.)

WWE 2K14 on WWE '13, joten videosta tuli mitä oletin. Paketista ei löytynyt yhtäkään yllättävää mahdollisuutta: niin purkitetut animaatiot, vaatekappaleet kuin jo puuhastelun aikana puuduttaviksi käyvät biisitkin ovat kierrätystä. Vain sitä oudoksuin, etten saanut asennettua kuin yhden harjamaisen piikin painija Heinosen "Sonic the Hedgehog -asuun", joka täten jäi kesken. Muistan onnistuneeni vastaavassa paremmin jos en viime vuonna, niin joskus sarjan historian aikana. Sarja lisää, poistaa ja palauttaa takaisin pieniä juttuja, mistä on vaikea pysyä kärryillä.

Omien luomusten näkeminen liikkeesssä on aina hilpeää. Kylmä tikari viilsi sieluani seuraavana päivänä, kun pelasin netissä ja vastustajat alkoivat erään toisen hahmoni nähtyään höpistä, että miksi tuolla on stringit ja että se on homo ja hakataan se ja muuta. En tuntenut mitään! Epäilin kykyäni tunteisiin. Perinteisesti haen juuri kuvaillun kaltaisia reaktiota ja sitten nauran itseni hengiltä, mutta elämys on niin sataprosenttisesti läpi koluttu, että seurakin haisi uusinnalta.

Peliarvostelu


WWE 2K14 on sikahuono peli. Tämän tiesimme. Olen mättänyt sarjaa yli sata tuntia, joten tiedän turhien asioiden tekemisen kuten kehäntolpalta hyppäämisen ja luovutusliikkeen hakemisen voivan olla hauskaa leikkiä varsinkin kun nöyryytät ihmistä. Lopulta iskee fiilis, että egoa voisi paisutella nopeamman pelin parissa.

Alkeet. Valittuasi tai tehtyäsi minkä painijan tahansa rämpytät ja vemppaat mitä vaan kunhan se löytyy ohjaimesta. Painijasi tekee hitaita ja näppärän näköisiä hyökkäyksiä. Asenteesi on "jee", kunnes et pääse pelaamaan, koska vastustaja vääntää sinua. Nyt kiinnität huomiota kehoitukseen painaa vastaliikenappia.

Toisen asteen opinnot. Jos pääset voitolle, jatka rämpyttämistä. Kurittaminen saattaa vaikuttaa päämäärättömältä, mutta viimeistään kun vastus ei nouse, paina selätysnappia. Köniin saadessasi keskityt vastaliikkeeseen. Pian opit tuntemaan pelin logiikan ja ennakoimaan missä kohdin minkäkinlaista kokoillan animaatioelokuvaa vastaliikekehoitus ruudulla vilahtaa.

Luin Wikipediasta, että tämänvuotinen peli on on viimevuotista nopeampi ja sujuvampi. Jos se on sama asia, että tunsin itseni hitusen kankeammaksi, niin väite pitää paikkansa.

Kun unisena mokasin vastaliikkeet, nettivastustaja leipoi pitkään. Aloitin rämpyttämisen. Oho, leipuri vaihtui. Street Fighterin kaltaisissa oikeissa peleissä surkimus saattaa yhtäkkiä keksiä liikkeen, johon mestari ei osaa reagoida: se näyttää ja tuntuu epäreilulta, kun yhtäkkiä alkanut kahdenkymmenen tulipallon putki ratkaisee koko matsin. WWE-matsit näyttävät usein siltä, kuin pelaajat tietäisivät tarkalleen mitä he ovat tekemässä, vaikka toinen rämpyttäisi silmät kiinni ja toinen silmiä räpäyttämättä yrittäisi painaa yhtä nappia oikeaan aikaan.

Siksi tyrmäävien mielipiteiden esittäminen on turvallista. Kriitikkoa taitavampi huippupelaaja valitsee pelin, jossa hänen urheilusuorituksen veroiset ihmetekonsa näyttävät siltä mitä ne ovat, tai sitten hän on sen verran pimeä, ettei hän ole pätevä kritisoimaan kriitikoita. Kyseessä on oiva lelu. Painifani tahtoo tällaisen kerran konsolisukupolvessa.

Tänä vuonna


Kolmaskymmenes Wrestlemania järjestetään keväällä. Tapahtuman historia on yksinkärsimystilan teema. Ikonisia matseja ja kokonaisuuksia kuten Undertakerin keskeytymätön voittoputki käydään läpi. Lyhyiden videopätkien luoma ajankuva on herkullinen. On hilpeää ajatella, että joskus se on pitänyt erikseen sanoa, ettei pellepaini ole todellista, kun vanha kunnon Hulk Hogan ylinäyttelee naurettavammin kuin alle kouluikäisiä paimentava tarhan täti. Olisin kernaasti katsonut täyspitkän dokumentin.

Fiilistely auttaa sietämään puzzlemaista reaktiotestipotaskaa. Vastustajaa on pehmennettävä kuten aina ja lisäksi on täytettävä vaatimuksia, jotta matsi etenee historiallisella tavalla. Sitä luulisi, että on helppoa kiivetä häkistä, kun vastustajan päätä on taottu lattiaan kymmenen minuuttia, mutta kiipeily on reaktiotesti ja vastustaja tulee nykimään jalasta jos painat väärin. Tavallaan se on oikea valinta, että yksinpeli on tekemällä tehty muistihaaste, sillä ei haastavuus voi senkään varaan rakentua, että tekoäly onnistuu vastaliikkeissä yliluonnollisesti. Nihkeän, simulaatiomaisen, rekka-autolla peruuttamiselta tuntuvan mutta ymmärrettävän haasteen klaaraaminen on tyydyttävää niin kauan kuin haluat edetä.

Do you smell something, brother?


Latasin netistä fanien askartelemia Marvelin supersankareita ja pistin pystyyn kuuden miehen tikasmatsin. Heh. Laskelmieni mukaan tämä oli kolmas asia josta aidosti nautin tänä vuonna.

Käyttäjien tarinoissa itsensä kumoon pierevä Hulk Hogan pakotetaan paskomaan housuunsa ja John Cena paljastuu neitihomoksi, jota kaikki pieksevät kuin vierasta sikaa. Törmäsin asialliseenkin, pelin mahdollisuudet tuntevan tekijän yritykseen luoda tarina, jossa tavoitellaan mestaruusvyötä.

Olen toivonut, että tekijät heräisivät ja tuplaisivat asiat, joita voi omiin tarinoihin liittää. Videoiden jakamisen pitäisi onnistua helposti uuden sukupolven konsoleilla, joten siinäpä on timanttinen tilaisuus luoda astetta rikkaampi ja toivottavasti muita firmoja inspiroiva peli, jossa tyhmäkin osaa luoda vapaamuotoisia machinima-tyyppisiä videoita ja jakaa ne napin painalluksella maailmalle. Painotan sanaa tyhmä. Hauskaa on juuri se, että sisältö tulee puolivalmiina, mutta pääset vähän leikkimään.

V2.fi | Jari Tapani Peltonen

WWE 2K14 (Playstation 3)

Vuoden WWE-peli tarjoaa aina läjäpäin tosifaneja palvelevaa tilpehööriä, mutta suurin osa siitä on kopioitu aiemmista osista, eikä heikko pelimekaniikka kehity hyväksyttävällä nopeudella.
  • Viime vuoden versio oli ihan kiva lyhyen tauon jälkeen
  • Vuosi on aivan liian lyhyt tauko
< Assassin´s Creed IV:... Sonic Lost World... >

Keskustelut (9 viestiä)

Ville

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

13.11.2013 klo 10.38 22 tykkää tästä

Erittäin levoton video. Kiitos.
lainaa
ano

13.11.2013 klo 13.48 4 tykkää tästä

Ei hän Peltonen kuitenkaan listasunnutaita ala kirjoittamaan? Eihän? Armoa.
lainaa
fly

13.11.2013 klo 14.28 6 tykkää tästä

Jos tämä video on Nextgen V2:sta niin en hyppää junasta.
lainaa
Betrunken

Rekisteröitynyt 20.02.2010

13.11.2013 klo 15.37 6 tykkää tästä

Video opetti: Jarille EI vittuilla.
lainaa
perato

Moderaattori

Rekisteröitynyt 10.04.2007

13.11.2013 klo 17.24 2 tykkää tästä

Mitä minä juuri katsoin??
lainaa
Haza

Rekisteröitynyt 12.09.2013

13.11.2013 klo 17.35 4 tykkää tästä

Huhuh mikä pätkä! Nauroin meilkein vedet silmissä.

V2 mestaruus vyö, Suomalaiset kaljamahaiset äijät hakkaa toisiaa, eikä perus painijoista ole tietoakaan. Helinä keiju kruunas kaiken.

Villi toive: Saisko tälle jatkoa? Seuraavassa matsissa peltosen hahmo ja helinä keiju ottais vaikka yhteen? :D
lainaa
anon

13.11.2013 klo 21.16 4 tykkää tästä

Haza kirjoitti:
Villi toive: Saisko tälle jatkoa? Seuraavassa matsissa peltosen hahmo ja helinä keiju ottais vaikka yhteen? :D

siihen tarvii oculus riftin
lainaa
Weteraani2

14.11.2013 klo 10.52

perato kirjoitti:
Mitä minä juuri katsoin??

Parhautta.

BTW Jari-Pee, sä olet lihonut...
lainaa
Weteraani2

14.11.2013 klo 12.25

PS: vaadimme tästä ääninäytellyn version!
lainaa

Kirjoita kommentti



www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova