Tuorein sisältö

Les Misérables

Ensi-ilta: 22.02.2013
Genre: Draama, Musikaali
Ikäraja: 12
Jari Tapani Peltonen

22.02.2013 klo 19.30 | Luettu: 26968 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Victor Hugon Kurjat on klassikkoromaani, jolla aloittaa klassikkoromaanien lukeminen. Sen pohjalta tehty lavamusikaali on alansa menestynein. Lavamusikaalin pohjalta kyhätty elokuva Les Misérables on visionäärinen mestariteos myös. Jo keskeisten hahmojen nimien lausuminen on äänihuulten verenkiertoa aktivoiva, niitä hieman turvottava ja kovettava elämys. Jean Valjean. Javert. Fantine. Cosette. Oih! Ih.

Hätää kärsivälle lähimmäiselle käntynpalan pöllinyt Jean Valjean viettää 19 vuotta pakkotyössä. Vapauduttuaankin hänet luokitellaan yhteiskunnan pohjasakaksi. Kun Valjean päättää omaksua uuden identiteetin lainvastaisesti, lähtee hänen peräänsä säälimätön viranomainen Javert. Kissa- ja hiirileikki jatkuu vuosikymmeniä. Valjean on kokenut hieman pyyteetöntä kristillistä lähimmäisenrakkautta, mistä inspiroituneena hänkin pyrkii aina toimimaan oikein. Tarina on kurjuuden maksimointia, tarina on ylitseampuvan melodramaattista kärsimyspornoa, mutta toivo elää Valjeanin liputtaessa inhimillisyyden puolesta ja arvostaessa harvoja siunauksiaan. Valjean on lapsellisissa määrin kärkevä, hiessä ja paskassa marinoitu marttyyri, mutta mitään teennäistä ei ole Hugh Jackmanin herkässä ja väkevässä suorituksessa. Russel Crowe puolestaan tekee sääntöihin mustavalkoisesti uskovasta Javertista kiinnostavan, uhkaavan ja omalla tavallaan inhimillisen jörrikän.

Pakahduttavan tunteellinen elokuva herättää puhdasta rakkautta näyttelijöitä kohtaan. Merkittäviä naamoja esitellään onnistuneesti puolivälin jälkeenkin, koska olennaiset kyvyt saavat laulaa syvimmistä tunteistaan häiriöittä. Vakuutuin siitä, miten voimallisesti vähän tunnetut Samantha Barks ja Eddie Redmayne ansaitsevat saamansa huomion. Se on kuitenkin sielunsa ja ruumiinsa myyvää Fantinea näyttelevä Anne Hathaway, joka omalla yksiselitteisesti eeppisellä ulinahetkellään särkee sydämen ja tunkee sydämen myllyyn ja valmistaa siitä lasagnea Findukselle. On hieman hämäävää, että toisesta musikaalista Sweeney Toddista tuttu pari Helena Bonham-Carter ja Sacha Baron Cohen näyttelevät koomisia kevennyksiä muutoin vakavassa elokuvassa, mutta vain hieman. Heidän hullunkurinen, limainen välinpitämättömyytensä on kokonaisuudelle eduksi.

Ohjauksesta vastaa Tom Hooper, jonka Kuninkaan puheesta pidän, vaikka olen kritisoinut jäykkää kuvakerrontaa. Tässä vaiheessa on helppo hyväksyä väittämä, että jäykkyys tuki tarinaa jäykästä kuninkaasta. Les Misérables on tyystin erilainen teos. Hooperin näkemys on huikean itsevarma, monella tapaa rosoinen ja vastapainoksi kipinöivän energinen. Kamera pysyttelee uikuttavassa naamassa tai nousee katutasolta taivaisiin tai seuraa toimintaa vinossa ja heiluen: mikä vain saa polveilevan tarinan ihmisarvosta liikkumaan kuten sen on liikuttava.

Musiikki on poikkeuksellisen tyydyttävää. Päähänpotkitun surkimuksen henkilökohtaista tuskaa korostavat nuotit päätyvät tarinan viimeisessä vaiheessa kuvaamaan vallankumouksellisia intohimoja korostaen asioiden yhteyttä. Näyttelijät ovat laulaneet kuvauksissa, eivätkä studiossa kuten perinteisesti. Osa laulamisesta kuulostaa kamalalta. Soundtrack-levy jää ostamatta - mutta tämä ei ole kritiikkiä elokuvaa kohtaan. Avainsana on tekstuuri. Maisemat ovat täynnä saastaisia ihmisiä, takkuista tukkaa, likaisia seiniä ja vesi- ja lumisadetta. Myös siinä, että näyttelijät laulavat toisinaan puhtaasti ja toisinaan nuotin vierestä, on runsaasti tekstuuria: elämää, sisältöä, merkitystä. Elokuva hyötyy luomen tapaisista kauneusvirheistään, jotka tekevät kokonaisuudesta karismaattisemman ja täyteläisemmän kuin se voisi olla kliinisenä, teoreettisen puhtaana versiona.

Musikaali ei juuri tästä parane, mutta muistutetaan, että musikaaleja on erilaisia. Lauluäänten hiomattomuus, lähes kaikkien repliikkien laulaminen ja tarina tekevät Les Misérablesista vaikeammin lähestyttävän kepeisiin Maija Poppasiin verrattuna. Tekijät antavat kaikkensa ja vastaavaa antautumista pyydetään katsojalta: se jos onnistuu, se palkitaan. Itseltäni osa kuvastosta jäi näkemättä, koska pillitin tasaisesti koko kahden ja puolen tunnin ajan. Eräänkin kerran optinen vääristymä ja suomenkielisen tekstityksen haamukuva blokkasivat näköalan Bonham-Carterin rintavakoon ikään kun en muuten muistaisi musikaalien olevan homojen hommaa heidän mielestään, joiden kannattaa jäädä kotiin. Paidankaulukseni tuli suunnilleen yhtä kosteaksi, kuin jos olisin sitä imeskellyt. Perustelen mielelläni viiden tähden arvosanat faktoilla jotka voidaan tieteellisesti todistaa.


Yhteistyössä Filmtrailer.comin kanssa

V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Keinottelua... Beasts of the Southe... >
Keskustele aiheesta

Keskustelut (16 viestiä)

aasi

22.02.2013 klo 20.27 18 tykkää tästä

"Ei hyvää päivää" arvostelu taas vaihteeksi..
lainaa
Jep

22.02.2013 klo 21.35 30 tykkää tästä

aasi kirjoitti:
"Ei hyvää päivää" arvostelu taas vaihteeksi..


Mitä uliset, jonne?
lainaa
Machinus

Rekisteröitynyt 04.01.2011

23.02.2013 klo 03.24 2 tykkää tästä

Oscarveikkaukset milloin? Kolme viiden tähden leffaa, yks 4.5 tähden, kaks kolmen, yks kahen ja puolen, yks kahen.


lainaa
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

23.02.2013 klo 04.04 4 tykkää tästä

Machinus kirjoitti:
Oscarveikkaukset milloin? Kolme viiden tähden leffaa, yks 4.5 tähden, kaks kolmen, yks kahen ja puolen, yks kahen.


Oscar-artikkeli on tulossa taas. Luultavasti heitän veikkaukset ja toiveet hyvissä ajoin ennen gaalan alkamista ja höpäjän sitten lisää yön aikana.

lainaa
Lichi

Rekisteröitynyt 04.09.2011

23.02.2013 klo 11.12 3 tykkää tästä

Radio Rockissa sanottiin, että oli kuulemma roskaa. Itse tuskin tulee tähän aikaa tuhlattua.
lainaa
Execta

Rekisteröitynyt 10.04.2007

23.02.2013 klo 16.20 2 tykkää tästä

Jari-Pee kirjoitti:
Machinus kirjoitti:
Oscarveikkaukset milloin? Kolme viiden tähden leffaa, yks 4.5 tähden, kaks kolmen, yks kahen ja puolen, yks kahen.


Oscar-artikkeli on tulossa taas. Luultavasti heitän veikkaukset ja toiveet hyvissä ajoin ennen gaalan alkamista ja höpäjän sitten lisää yön aikana.


Nuo Oscar-valvojaiset on aina parhautta. Mukana ollaan.
lainaa
Buaa

23.02.2013 klo 16.28 11 tykkää tästä

Lichi kirjoitti:
Radio Rockissa sanottiin, että oli kuulemma roskaa. Itse tuskin tulee tähän aikaa tuhlattua.


radio rockissa onkin niin fiksua sakkia.. Juntteja koko joukko
lainaa
BrandonLee

23.02.2013 klo 21.31

Osaako Peltonen sanoa että kannattaako kattoa jos ei musikaaleista piittaa, mutta haluu nähdä vetääkö kyyneliin asti??
lainaa
555

23.02.2013 klo 21.31 1 tykkää tästä

Laskelmoitua Oscar ym. pysti huoraa*ista koko elokuva.
lainaa
Jari-Pee

Moderaattori

Rekisteröitynyt 30.03.2007

23.02.2013 klo 21.39

BrandonLee kirjoitti:
Osaako Peltonen sanoa että kannattaako kattoa jos ei musikaaleista piittaa, mutta haluu nähdä vetääkö kyyneliin asti??


Useimmat repliikit ovat laulettuja. Joitakin juuri se puhuttelee ja toisia juuri se ei.
lainaa
Reverendum

Rekisteröitynyt 20.11.2012

24.02.2013 klo 10.48

Les Misérables made me More Misérables.
lainaa
perato

Moderaattori

Rekisteröitynyt 10.04.2007

24.02.2013 klo 11.36 2 tykkää tästä

Reverendum kirjoitti:
Les Misérables made me More Misérables.
Kurjat teki minusta enemmän kurjat?

Kymysys, miten paljon tässä on ranskan kieltä? =P
lainaa
Reverendum

Rekisteröitynyt 20.11.2012

24.02.2013 klo 20.38

perato kirjoitti:
Reverendum kirjoitti:
Les Misérables made me More Misérables.
Kurjat teki minusta enemmän kurjat?

Kymysys, miten paljon tässä on ranskan kieltä? =P


Ei MITÄÄN käsitystä.

Lähinnä nyt leikittelin sillä, miltä tuo kuullostaa noin niinkun rallienglannilla.
lainaa
Jarsson

25.02.2013 klo 14.36

Roskaahan tämä on... Ei ole kunnollista musikaalileffaa näkynyt Blues Brothers 1:n jälkeen :)
lainaa
lolled

Rekisteröitynyt 13.02.2011

28.02.2013 klo 14.09

Jarsson kirjoitti:
Roskaahan tämä on... Ei ole kunnollista musikaalileffaa näkynyt Blues Brothers 1:n jälkeen :)


South Park: Bigger, Longer & Uncut ;D
lainaa
Cubisti

07.05.2020 klo 01.00

Kuudesluokkalainen sai tehtäväkseen katsoa ”jonkun” musikaalin ja pitää siitä esitelmän. Nappasin tämän hyllystä ja laitoin pyörimään ja voi pojat. Puoliakaan en nähnyt mutta kuulin kaiken ja päähän jäi sellainen läjä korvamatoja että soundtrack oli pakko hakea streamauspalveluista.

Melkein sanoisin, että jos yksi musikaali pitäisi valita elämässä katsottavaksi, niin tämä on varma valinta. Teemoiltaan siinä on kaikki isän- ja äidinrakkaudesta, ensirakkaudesta, yhteiskuntakritiikkiä, hyvä- ja pahan vääntöä, logistiikon sieluntuskaa, vanhemman kuolemaa, uskoa tulevaisuuteen... Ei olisi kaksikymppisenä iskenyt, mutta nelikymppisenä kylläkin.

Hämmästyttävää että Hopper teki Catsin joka on (kuulemma) kauhea. Onneksi Les Miserables onnistui. Tämä on klassikko.
lainaa

Liittyviä artikkeleita

V2.fi Tiktok
www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova