Tuorein sisältö

ID: Exorcist: Paths To Exile

J.A. Kaunisto

13.07.2013 klo 12.03 | Luettu: 3089 kertaa | Teksti: J.A. Kaunisto

Kotkalainen metalcore/death metal -orkesteri ID:Exorcist onnistuu toisella kokopitkällään tuottamaan brutaalin tylyä ja soundeiltaan timanttista tylytystä. Bändi on selkeästi kallellaan kuolonmetallin suuntaan, siistiä screamobändiä Kotkan jannuista ei saa kuohitsemallakaan!

Tottahan bändiltä löytyy myös melodisempaa metallia, kuuntele vaikka levyn päättävä Worm food, jossa on raatometallin raastavuuden lisäksi söpöilevämpää koskettelua. Tosin vokaaleista löytyy todella vahvaa oksennusrefleksiä.

Asennemetallin ja kuolonkorinan yhdistävät vokaalit ovatkin kiekon selkeä tunnusmelodia. Huutosuoritukseen saadaan mukavasti vaaran tuntua ja varsinkin todelliset oksennushetket kyykyttävät vastustamattomasti. Levyn avaava Mercy is sick on silkkaa asennetta ja tylyä kireyttä. Double cross lisää syntikkaa ja tempo on aavistuksen laiskempi mutta vokaaliosuuksien sanailu on kaukana söpöilystä.

Myös The Guillotine jakelee iskuja äärimetallin painoarvolla, tosin kertosäkeeseen on vähällä joutua jenkkimetalcoren pehmeyttä mutta onneksi huuto jatkuu naama punaisena vaikka kitaroiden osalta hieman hellitetään otetta. Dynamics of pretending pyrkii selkeästi tarjoilemaan melodisempaa metallia mutta bändistä ei ole Amorphis-lokeroon - kokoonpanon asenne on liian äkäinen ja kitaroissa on liikaa painoa.

ID: Exorcist olisi kykenevä todella tylyyn montunkaivuuseen mutta bändillä on halua koristella ulosantiaan metalcoren tai melodisen metallin tunnelmapaloilla. Kill for a cure on edellämainitusta hyvä esimerkki. Bändi lienee melodisemman metallin faneille kuitenkin turhan tyly ja synkkä tuttavuus. Vahvoista vokaaliosuuksista ei kannattaisi kuitenkaan tinkiä - puhtaat vokaalit kertosäkeissä aiheuttaisivat turhankin siistin leiman.

V2.fi | J.A. Kaunisto
< The Man With the Iro... Orange Is the New Bl... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti




www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova