Tuorein sisältö

Paranormal Activity

Ensi-ilta: 13.11.2009
Genre: Kauhu
Ikäraja: 15
Jari Tapani Peltonen

12.11.2009 klo 10.30 | Luettu: 19728 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen

Useimpiin parisuhteisiin ilmestyy demoneita ennemmin tai myöhemmin. Katie Featherston ja Micah Sloat ovat onnekkaita, sillä perkeles alkaa koetella heitä jo ennen papin aamenta. Katie kotkottaa hämähäkin nähdessäänkin. Peruskanalla on kauheasta tilanteesta nokkavia mielipiteitä ja paljon kritiikkiä kaadettavaksi peruskukkonsa niskaan, mutta ei kykyä tai halua tehdä omia järkeen pohjautuvia päätöksiä. Vastaavasti Micah elää miehisen urpossa fantasiamaailmassa. Entäs sitten jos demoni tuntuu olevan todellinen? Tee se itse -mieheltä hoituvat haamujengipuuhatkin! Äijä ei pelkää, eikä akkaa tahi itsesuojeluvaistoa kuuntele, vaan virnuilee rennosti vaikka Helvetin porteilla. Jos katsotaan The Ugly Truth -arvostelussa esittelemääni sukupuoliroolitaulukkoa, kaksi tällaista ihmiskunnan valioyksilöä ovat teoriassa luotuja toisilleen. Mutta miten käy leffassa? Jännitys tiivistyy.

Paranormal Activity on todella köyhän miehen Poltergeist: euroissa laskettuna noin kymppitonnilla askarreltu kummitusfilmi. On hienoa, että tämä pääsee Suomessa levitykseen samana päivänä kuin ökykallis maailmanlopun katastrofipieru 2012, sillä pullistelevan kilpailijan rinnalla pennittömän ohjaajan silmää on kahta helpompi arvostaa. Ei Paranormal Activity syyttä ole suuren amerikkalaisyleisön suosikiksi noussut. Todellisia yllätyksiä tai rikasta tarinaa on turha odottaa, mutta kummituskliseillä saadaan rakennettua tunnelmaa. Suurin osa aktiviteeteista tapahtuu yhdessä ja tietyssä asetelmassa, päähenkilöiden nukkuessa. Asiat liikkuvat. Ääniä kuuluu. Varjoja näkyy. Kyyninen mieli, joka on entuudestaan kyllästynyt tällaiseen spedeilyyn, tuskin saa tästä mitään irti. Henkilökohtaisesti koin imun. Vähitellen tämä loi sellaisen fiiliksen, että jokin todellinen ja pahantahtoinen näkymättömyys on läsnä.

Micahin miehinen päteminen/tyriminen alkaa sillä, että hän päättää kuvata itseään ja avopuolisoa saadakseen todisteita selittämättömistä outouksista, joita Katie on kokenut jo lapsena. Elokuva koostuu kokonaan tästä materiaalista. Leffa on filmattu ohjaaja Oren Pelin kotona, näyttelijät näyttelevät itseään/kaimojaan ja pikanttina yksityiskohtana alku- ja lopputekstit on typistetty minimiin. Tähän on tarkoitus uskoa, leikisti. Näyttelyn ollessa kiitollisen luontevaa ja tilanteen pahentuessa pahentumistaan loogisista syistä, Paranormal Activityn ainoaksi heikoksi puoleksi jää se, että se on hieman liiankin tylsä. "Tylsyys" sinänsä on osuva tehokeino. Esimerkiksi, Micahilla on paitsi rasittavasti itseluottamusta, myös onneton huumorintaju, mikä rakentaa realistisempaa ilmapiiriä kuin se, jos hahmo olisi näppärää ylikirjoitettua dialogia suoltava Peter Venkman.

Paranormal Activityn onnistuneesti keskustelua herättäneisiin trailereihin on leikattu kuvaa ennakkonäytöksiin osallistuneen yleisön reaktioista. Minä näytin enimmän aikaa seipään nielleeltä perusmölkeröltä; pari kertaa virnuilin ajatellessani "jees, heh heh"; sitten tärkeimpänä reaktiona nostin joskus kulmakarvoja sen merkiksi, että koin kylmiä väreitä. Jos fyysinen haukotus oli toisinaan lähellä, kokonaisuus kyllä on kiinnostava kiitos aktiviteettien ja todentuntuisen, parodiastakin käyvän parisuhteen, jonka kaksi aivan tavallista homeovestiittiä eivät aivan tavallisista syistä todella sovi toisilleen, vaikka rakkautta löytyisikin. Inhimillisyyttä hahmoissa, hyvällä maulla rakennettua piinaa, tässä on kaikki mitä tällaiset teokset tarvitsevat. Leffaa vaivaa puolentoista tunnin tauti. Vaikka monet elokuvat ovat tarkoitettuja 65-75 minuutin mittaisiksi, niitä pitkitetään perinteiseen 85-90 minuuttiin lähinnä kai velvollisuudentunteesta.

Ouija-lautaa tuskin tullaan heti kohta käyttämään tehokkaammin rekvisiittana kuin tässä. Spiritismipelleilijöiden tuntema Ouija on yksi niistä monista leluista, joista Hollywood on väsäämässä virallista oheistuote-elämystä. Kymppitonnilla ei tuohon leffaan saada kuin sämpylät kuvausryhmälle. Suosittu vastaus henkilölle, joka ei jostakin pidä, on "tee itte parempi", ja tällä repliikillä sopii nyt kiusata ainakin suomalaisia elokuva-ihmisiä, mikäli joku heistä sattuu jossain Huomenta Suomessa vähättelemään rutiköyhää Paranormal Activitya. Tässä ei ole musiikkia, ei ilotulitusta. Tämä kuuluu lajityyppiin, jossa on jatkuvasti perusteltava, miksi hahmot kuvaavat eri tilanteita. Silti uskottavuus ja viihdyttävyys on saatu tasapainoon. Verrattuna muuten vastaavaan elämykseen The Blair Witch Project, tässä ei kävellä eteenpäin, vaan uskaliaasti pysytellään rajoitetussa ympäristössä, joka alkaa vähitellen tuntua yhdenlaiselta Helvetiltä.

Jos mietin vuoden kuluttua mitä katson uudelleen, katson Poltergeistin, Manaajan tai vastaavan rahalla tehdyn elokuvan. Paranormal Activitylle ei kuitenkaan tarvitse antaa mitään anteeksi, vaan se on omilla jaloillaan seisovaa oivaa ja ammattimaista kertakäyttöviihdettä.


V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Coco avant Chanel... Jarkko Martikainen -... >

Keskustelut (17 viestiä)

jartsah

12.11.2009 klo 13.56

The Blair Witch Projectin tapaista mahtavuutta on koitettu hakea mutta täyttä kuraa tämä oli sanon minä.
Ei paljon jännittänyt tämän leffan aikana, tylsistyin kylläkin.
Mainoksissa oleva teksti "aitoa videokuvaa leffateatterista" pistää hymyn huulille.

1/5 tähteä täältä
Chrisberg

Rekisteröitynyt 16.02.2009

12.11.2009 klo 14.18

Rakastan tuollaisia taulukoita :D Miten kuivaa huumoria, kärjistävää ja ilkeätä. Oikeasti kyllä me kaikki edustamme siitä taulukosta jotakin riippuen elämäntilanteesta yms monimutkaisesta. Se on minun mielipide. Leffa ei oikeastaan kiinnosta, katson sen kuitenkin.
Bruntti

Rekisteröitynyt 05.11.2009

12.11.2009 klo 16.11

Katsoin elokuvan ja elokuva oli ihan hyvä, se ei ehkä toteuttanut "himuinen kauhuleffa-titteliään" mutta se oli silti ihan hyvä. 2/5 - Leffa toi hyvin vähän kauhua, mutta idea kauhuelokuvasta joka on kuin reality oli hyvä. Kannattaa kokeilla, heti kun tulee DVD:lle
Latetsy

Rekisteröitynyt 05.10.2009

12.11.2009 klo 16.46

Bruntti kirjoitti:
Katsoin elokuvan ja elokuva oli ihan hyvä, se ei ehkä toteuttanut "himuinen kauhuleffa-titteliään" mutta se oli silti ihan hyvä. 2/5 - Leffa toi hyvin vähän kauhua, mutta idea kauhuelokuvasta joka on kuin reality oli hyvä. Kannattaa kokeilla, heti kun tulee DVD:lle


Miten ihmeessä 2/5p elokuva on ihan hyvä? 2/5p on suoraan sanottuna jo melko paska ja se kannattaa jättää katsomatta. Vai ostaisitko pelin joka on saanut 40/100p??
Moo

12.11.2009 klo 17.17

Latetsy kirjoitti:
Bruntti kirjoitti:
Katsoin elokuvan ja elokuva oli ihan hyvä, se ei ehkä toteuttanut "himuinen kauhuleffa-titteliään" mutta se oli silti ihan hyvä. 2/5 - Leffa toi hyvin vähän kauhua, mutta idea kauhuelokuvasta joka on kuin reality oli hyvä. Kannattaa kokeilla, heti kun tulee DVD:lle


Miten ihmeessä 2/5p elokuva on ihan hyvä? 2/5p on suoraan sanottuna jo melko paska ja se kannattaa jättää katsomatta. Vai ostaisitko pelin joka on saanut 40/100p??


Noita kahta arvostelu asteikkoa voit nykyään vertailla vain prosentuaalisesti, nykyään täysin eri asia, antaako kaksi tähteä vai 40/100
GanymeDes

Rekisteröitynyt 23.04.2007

12.11.2009 klo 18.36

Hyvä leffa se oli ja ihan oikeat pisteetkin kriitikko on sille mielestäni antanut. Itse olisin antanut ehkä jopa 4/5.
VilZZu

Rekisteröitynyt 18.06.2007

13.11.2009 klo 00.31

Elokuvaa en ole nähnyt, mutta kaipa tuo jossain vaiheessa pitää katsella läpi.

Jos jotain kiinnostaa nämä "oikea dokumentti" -elokuvat, niin kannattaa antaa mahdollisuus Noroille.

Noroi - The Curse http://www.imdb.com/title/tt0930083/
jks

13.11.2009 klo 08.12

Itse näin tämän ennen kuin tästä oli tehty "tuote", enkä siis osannut aavistaakaan että tästä näin hypetetty leffa tulee. Mutta joo, varsin toimiva pelottelupätkä oli, kyllä tällaiset dokumentaarisesti kuvatut kauhuleffat toimivat ainakin minua kohdalla aivan eri tavalla kuin "normaalit". Itse en näe esim. "kaikkien aikojen pelottavimmassa elokuvassa", eli Manaajassa, juurikaan mitään pelottavaa, mutta PA aiheutti kylmät väreet muutamaan kertaan. Suurin osa kauhuleffoista ei aiheuta oikeastaan minkäänlaista reaktiota (ainakaan pelon suhteen), joten PA:ta voinee siis pitää ihan onnistuneena. 3,5-4/5.
Kallopää

13.11.2009 klo 08.21

Omasta mielestä pelottavin leffa ikinä ja erittäin hyvä sellainen. 5/5 lähtee täältä, ehdottomasti. Itseäkään ei joku manaaja juuri hetkauta, mutta tämä toimii. Ei ole tarkoitettu ihmisille joilla ei ole mielikuvitusta tai kärsivällisyyttä.
rsta

13.11.2009 klo 18.27

hahahaa missä tässä leffassa oli kauhua?? =)
ei todellakaan missään..
Bladekill

Rekisteröitynyt 07.08.2007

14.11.2009 klo 01.17

Aivan pelkkää komediaa. Jos joku tätä oikeasti kutsuu kauhuleffaksi niin ei ole sellaista nähnytkään. Pahin kohtaus oli tyyliin muutama koputus ja oven kiinni paiskautuminen.
Jos tämä pelotti niin kannattaa ainakin [REC], 2007 jättää välistä sillä saattaa pumppu pysähtyä.
paskanormal

14.11.2009 klo 16.31

3 ja 1/2 tähteä tällaiselle paskalle? Kolme tähteä liikaa.
terve

14.11.2009 klo 21.47

turpa kiinni vitun pälli, käy ostaan mielikuvitus.
jurinovi

15.11.2009 klo 23.34

jos haluaa kunnon kauhua jota nyt viimeaikana olisi tehty kokeilkaa The Midnight Meat Train, P2 tai jo mainittu REC.. niissä on sentään ns. kauhua.
Tässä leffassa sitä ei ollut. Käytti mielikuvitusta kuinka ahkerasti tahansa.

Kunnon kauhu ottaa katsojan niin kovaan imuun että liimautuu penkkiin sydän hakkaessa 200. Kuka oikeasti voi sanoa että tässä leffassa oli samoissa fiiliksissä kuin telkkarissa näkyvä mukamas aito kuvamateriaali leffasalista... roskaa. 1/5 tähteä
miksu

Rekisteröitynyt 15.06.2008

17.11.2009 klo 08.53

Aivan liikaa hypetetty suolistopökäle, jonka meni erehdyksissä katsomaan elokuvateatterissa. Juonen kulku suunnilleen näin:

Hankitaan kamera, lässytetään arkipäivästä paskaa, mennään nukkumaan, herätään aamulla, lässytyspaskaa, mennään nukkumaan, hui ovi pamahti yöllä kiinni, aamulla katsotaan paska tietokoneelta, lässytystä, paskaa, nukkumaan jne jne.

Ehkä en varmaan vain pystynyt sisäistämään "realityä", jopa lauantaisin tuleva höpöhöpö ohjelma Aavejahti on paljon potentiaalisempi.
Kacyel

21.12.2009 klo 17.49

4/5

Mielestäni huomattavasti toimivampi kokonaisuus kuin ammoinen Blair Witch, jossa en muista väristelleeni kuin yhdessä ainoassa kohtauksessa.

PA vaatii katsojalta, mutta myös antaa. Mielestäni kauhuelokuvat lässähtävät aina siinä vaiheessa, kun efektihirvitys työntyy kaivosta tai tv-monitorista ulos (lähes ainoana hienona poikkeuksena Pennywise, joka kestää lähempääkin tarkastelua) ja jännite katkeaa. Henkilökohtaisesti minut valtaa aina suunnaton pettymys, kun ruutuun laahustaa karvainen tikittävä nainen tai pyyhkeeseen kääriytynyt mutatoitunut pahkasika. "Tässäks tää nyt oli?"

Elämäni parhaimpia kauhukokemuksia oli mm. se, kun luin lapsena Hohtoa yksin yöllä talomme ulkorakennuksessa. Olin kakanjäykkänä pelosta, kun Jack käyskentelee hotellin puutarhassa. King luo kohtaukseen äärimmäistä intesiivisyyttä pelkästään kauhun läsnäololla. Kaikki on pinnalla hyvin, mutta jokin takaraivossa huutaa pakokauhusta. _Jokin_ ei vain ole kohdallaan. _Jokin_ on hirveällä tavalla väärin. Kohtaus pakahduttaa ja halvaannuttaa kauhulla silkalla tunnelman voimalla.

PA pelaa samalla tehokeinolla. Sen sijaan, että ruudulla tanssisi torahampaisia yksisarvisia, elokuva herkuttelee katsojan pahimmilla mielikuvilla ja antaa katsojan luoda pimeyteen omat pahimmat pelkonsa. Jos rahkeet eivät riitä mielikuvitteluun ja aivot eivät kykene seuraamaan mitään MTV-musiikkivideota hitaammin etenevää visuaalista stimulaatiota, minusta se ei ole millään lailla elokuvan puute niinkään kuin katsojan.

Henkilökohtaisesti pidän sitä helvetin onnistuneena, kun elokuva saa sykkeen nousemaan pelkästään sillä, että kameran aikakoodin kelaus pysähtyy. _Jokin_ on pielessä..
Falafel

23.10.2010 klo 23.34

Älkää nyt hyvät ihmiset sanoko satunnaisia ruutuun hyppiviä naamoja ja kirkumista "kunnon kauhuksi". Minusta tämä oli loistoleffa, jännitys pysyi hyvin yllä. Loppu oli tosin pieni pettymys.

Kirjoita kommentti



www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova