Tuorein sisältö

Pete Parkkonen: I'm An Accident

J.A. Kaunisto

25.02.2010 klo 12.31 | Luettu: 8160 kertaa | Teksti: J.A. Kaunisto

Idols-kuvioista tuttu Pete Parkkonen unohtaa haaveet noususta Suomen Danko Jonesiksi - ainakin tällä erää. Nuoren miehen toinen albumi lisää pophenkisyyttää kireämmän rockin kustannuksella. Ehkä Parkkonen laskee raudan olevan riitttävän kuumaa, riskejä ei kannata ottaa - rokataan myöhemmin. Mies itse puhuu haastattelussa raskaammasta popista. Parkkoselle voisi antaa neuvoksi rokittaa bändin keulakuvana ja jatkaa soololevyjen osalta kevyemmällä linjalla. Vaikka Pete ei nosta albumillaan rock-uskottavuuttaan, rieska ei ole hassumpi tekele. Levy on valmiimpi ja mietitympi kuin edeltäjänsä. Lintu vai kala, toisella abumillaan Pete on selkeästi molempia - lintukala.

Löytyyhän I'm An Accident -levyltä myös tiukempaa rokitusta. Hit The Ground riffittelee todella makeasti, vaikkakin skebaosasto pyritään alun rynnistyksen jälkeen painamaan pumpuliin. Running With Scissors ja Second To None sisältävät myös kireämpää särmää. Varsinkin Second To None tuuppaa ilmoille melkoisen maittavaa pörinää. Parkkosen vokaaleista homma ei jää kylmäksi. Levyn nimibiisi on Parkkosen mainostamaa raskasta poppia parhaimmasta päästä - tyylikkäällä piano-syntikkakuvioinnilla vahvistettu biisi tarttuu kertaiskusta. In Too Deep ja All She Said ovat verrattavissa nimibiisiin, vaikka hampaat ovat hieman tylsemmät ja pop-asetukset saavat turhan suuren sananvallan. Sound Of Me Breaking Down aloittaa terävällä skeballa, joka kertsin kohdalla siirtyy Red Hot Chili Peppers -tyyliseen funk-paahtoon. Niin ja pitäähän albumilla olla pari pätevää slovaria, Keep The Fire Burning onnistuu kohtuullisesti.

Parkkosen tasapainoilu rockin ja selkeästi popimman materiaalin välillä tuottaa puolivillaista jälkeä mutta myös muutamia aidosti viihdyttäviä tekeleitä. Onneksi Parkkosen suuhun ei sentään tuupata discopoppia. Kyllähän Peten albumi sentään Idols-Annat pesee rock-uskottavuuden suhteen. Parkkosen ääni menee kuitenkin jollain lailla hukkaan turhan puhtaaksi tuunatun radiosoittomusiikin parissa. Peten keuhkokapasiteetti on vahvasti rock mutta luonnollisesti päteväkin rähinäkeuhko tarvitsee esitettäväkseen hieltä tuoksuvia adrenaliinipaloja. Allekirjoittanut laittaa toivonsa Parkkoseen tiukan rokkikoneen voimakeuhkona...ehkä sitten parin vuoden kuluttua.

V2.fi | J.A. Kaunisto
< Suljettu saari... Vuohia tuijottavat m... >

Keskustelut (5 viestiä)

Joohanh

25.02.2010 klo 13.53

Huh huh sentään, mitä paskaa tuo nimikkobiisi ainakin on, uskomatonta että siitä pidetään täällä. En itse edes mieltäisi tätä makuasiaksi, sillä koko kipale oli teknisestikin niin järkyttävää kakofoniaa, että korvat sulaa.
TheJ

Rekisteröitynyt 30.07.2007

26.02.2010 klo 10.52

Ei ois voinu keksiä paskempaa nimeä. >_>
Tzi

26.02.2010 klo 23.55

"En itse edes mieltäisi tätä makuasiaksi" ahahaha :'D

Siinä on taas ihan omassa luokassaan oleva elitisti. Tuskin tykkään albumista, en ole kyllä biisiäkään kuullut, mutta enpä näiltä idols-veikoilta hyvän äänen lisäksi yleensä mitään jaksa odottaakaan.
paskaparkkonen

27.02.2010 klo 01.31

Kerrankin albumin nimi meni oikein.
Nakke79

Rekisteröitynyt 23.02.2010

05.03.2010 klo 19.34

onhan se todellinen Accident että toi jätkä on jonkun idolsin voimalla päässy julkisuuteen!

Kirjoita kommentti

62242

www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova