Tuorein sisältö

Guns Akimbo

Ensi-ilta: 31.03.2020
Genre: Komedia, Toiminta
Ikäraja: 16
Jari Tapani Peltonen

31.03.2020 klo 23.30 | Luettu: 2451 kertaa | Teksti: Jari Tapani Peltonen


Hylätyt varastorakennukset on valaistu neonväreillä. Mageat punkkarigladiaattorit Lu Pims, Cy-5 ja Covid-69 räiskivät uzeilla. Pilipaliäänillä maustettu geneerinen räyhärokki pauhaa ja kameramies toimii kokaiinilla sekä tarinan sisäisessä maailmassa että kulisseissa. Tämä on netissä roikkuvien kakaroiden uusi ykkösjuttu: videopelimäinen meuhka, jossa ihmisiä kuolee oikeasti. Chatti on toksinen kuin Twitch.tv:ssä.

Kuten Schwarzenegger on syy katsoa roskaleffa Juokse tai kuole, Daniel Radcliffen sympaattisen hölmistynyt naama osittain pelastaa tämän kulttileffaehdokkaan, joka yrittää kovasti pienellä sielulla. Radcliffen näyttelemä kännykkäpelien ammattilainen ei tykkää verenvuodatuksesta, mutta chatissa piti aukoa, joten hänet pakotetaan mukaan. Käsiin pultataan pistoolit. Vain kirurgi saisi ne irti ja on vain sata luotia. Eläköön, rajoitukset. Kun sankari käy vessassa ja hyväksyy kintuille kusemisen, kunhan hän ei ammu penistään irti, Guns Akimbo on asian ytimessä, ja jopa puoli tuntia menee läpi laatuviihteenä vastaavaa hienoutta odotellessa.

Ottaisin mieluiten leffan, jossa show'ta pyörittävä mafia pidätetään välittömästi alkuasetelman jälkeen ja sitten Radcliffe jatkaa normaalia elämää asekäsien kanssa, ampuen vahingossa koiransa ja mummonsa, ja ehkä saaden lapsia, joilla on asekädet. Sellaisia tarinoita on nähty mm. Simpsonien halloween-spesiaaleissa. Leffa mainitsee itse Saksikäsi-Edwardin, josta se ei ole oppinut mitään.

Radcliffen päästyä vauhtiin se huomioidaan, että realismi luo hupaisaa kontrastia, mutta lyhyt leffa taantuu takaisin varastoräiskintälinjalle. Myös vastakkainasettelussa on hetken kutinaa, kun roistot asiakkaineen pitävät tappamista taiteena, mutta vegaaninen pasifistisankari ammuskelee vain vahingossa. Pitkällä tähtäimellä leffa on simppeli voimafantasia pelasteltavine prinsessoineen, ja ironia ja itsetietoisuus hukkuvat meteliin. Sankari tylyttää show'n katsojia saastan tukemisesta, mutta katsojien hurrausta käytetään kuin urheiluelokuvissa, joten tarina miehistymisestä tämä on olevinaan. Voi ei: sankarilla on action-figuureja ja töissä esimies kiusaa. Oikea mies alkaa räiskiä, ilmeisesti.

Sankari saa terveyttä inhalaattorilla ja on muuta pientä pelihuumoria. Sankarin perään lähetetyllä superämmällä on sen verran taustatarinaa, etteivät kömpelöt yritykset harrastaa käänteitä tule täysin tyhjästä. Mistään teemasta ei irtoa määrällisesti niin paljoa sisältöä, että olisi mahdollista summailla, että tämä on hyvä/huono elokuva peliparodiana tai kertomuksena asekäsistä. Leffa on osaavasti kuvattu räiskintä irtovitseillä ja liian harvoilla räiskintää maustavilla jekuilla. Toki onnistuin kyllästymään jopa John Wickiin.

Radcliffe on kulttisankari, jonka seuraavakin katsotaan. Kun mies yrittää karistaa ison roolin varjon häröilyllä, osumatarkkuus on odotettua parempi, kun yksi (1) viritelmä eli Swiss Army Man on legendaa. Jos Guns Akimbo toivoo, että fanit pukeutuvat näiksi hahmoiksi messuilla vuonna 2036, Radcliffen kannattaisi pysyä kylpytakissa ja tiikeritöppösissä ja vastustajalla saisi olla moottorisahakäsi tai jotakin. Kulttiriemua ja toisen katselukerran himoa ruokkii puhdas suoritus, jossa esim. oven avaaminen on taisteluparille vaikeaa alusta loppuun, mutta irtonaisiin ideoihin ja kaavoihin teos turvautuu venyäkseen maaliviivan yli. Mikään elokuva ei ole koskaan parantunut sillä, että hahmo onnistuu laittamaan housut jalkaan.


V2.fi | Jari Tapani Peltonen
< Lost Society - No Ab... Le Mans '66 - täydel... >

Keskustelut (0 viestiä)


Kirjoita kommentti


173


www.v2.fi™ © Alasin Media Oy | Hosted by Capnova