Halo 2-1: taru toimintaperunasta saattaa yhä itää

Duke Nukem 3D:n päättävä areena oli hyvä tapa moninpelata koulussa 90-luvulla, jos aikaa oli vartti. Alitajuntani inttää, että sille elämykselle Halo-tv-sarja nosti hattua 1. kauden lopussa (vaikka olen pelannut Haloakin). Muistan välähdyksiä kuvastosta ja siitä, kuinka sarja pyrki tekemään Master Chiefistä vivahteikkaan surullisen hahmon ritarin, mutta pirun heikosti muistan, mitä tarina on saavuttanut. Rengasplaneetalla ei ole hengailtu. Tietääkö kukaan suuntaakaan?

Ennen alkutekstejä nähtävässä skenaariossa Chief osallistuu operaatioon, jossa vastentahtoisia siviilejä pitäisi siirtää tuhottavalta planeetalta. Sumu on paksua ja animaatio epätäydellistä, kun Chief leipoo turpiin valomiekkaörkkejä, mutta kameran tai virtuaalisen sellaisen käyttö henkii motivaatiota: tämä on itsensä vakavasti ottavaa scifisotaa.

Chief järkeilee, että meneillään on muuta, kun örkit mesoavat planeetalla, jota ne väitetysti pommittavat. Kun hän puhuu limaiselle uudelle pomolle, alkaa vahvistua pätkittäin, että 1. kausi on olemassa. Chief & muut spartalaiset saivat tunteet. Heillä on kaunaa systeemiä kohtaan. Chiefin elämän naiset ovat kateissa, tai: Wikipedian mukaan Cortana on kokonaan korvattu Microsoft Copilotilla.

B-juoni vaikuttaa laajentavan pakolaisuuden käsitettä showpainin keinoin, kunnes muistamme hämärän asteroidin päällysmiehen Sorenin. Bokeem Woodbine henkii muikean jäyhää (?) katu-uskottavuutta. Chief eli Pablo Schreiber on jalopiirteisen puhdas peruna. Iso täti Kate Kennedy ei tee tänään paljoa, mutta muistan miten osuvasti hänen tuijotuksensa myi sen, että supersoltut ovat kuin itsetietoisuuteen herääviä robotteja. Lähes 2 vuoden tauon jälkeen lieväkin jälleennäkemisen ilo on olennaisinta.


Keskiarvo 10 jakson jälkeen:


< Jakso 1-9 --- Jakso 2-2 >

Katsottu: SkyShowtime